Asumiseen laatua ja elämään yhteisöllisyyttä taiteen ja kulttuurin avulla

KULTA ry toteutti keväällä 2026 selvityksen siitä, miten julkisen taiteen ja kulttuuritoiminnan avulla voi parantaa asumisen laatua. Selvityksen pohjalta on tehty raportti ja tietokortti, jotka sopivat sekä taloyhtiöiden että kuntien kulttuuritoimen käyttöön.

• Yhteisöllisyyttä ja elämänlaatua asumiseen kulttuurin ja taiteen keinoin -raportti (2026)
• Tietokortti: Kulttuuri ja taide osana asumista (2026)

Ihmiset osaavat vaikka mitä

Keskeisiä havaintoja ja oppeja oli se, että asukkaat kyllä osaavat ja keksivät vaikka mitä toistensa iloksi, jos heille annetaan siihen lupa ja toimintaedellytykset. Inspiroivaa työtä omaehtoisen, yhteisöllisen taiteen parissa on uraauurtavasti organisoinut Outi Airola Ykspihlajassa. Hän on kirjassaan Äiti Airolan ihmeellinen maailma näyttänyt, mikä valtava luova potentiaali ihmisissä on, kun heille annetaan mahdollisuus syödä yhdessä, pitää huolta omasta asuinympäristöstään ja toteuttaa vaikkapa teatteriproduktioita.

Osana selvitystä pääsin haastattelemaan asukasaktiiveja ja yleishyödyllisiä asuntotoimijoita. Oli ihanaa kuulla, mikä ilo ja ylpeys ihmisillä oli siitä monipuolisesta kulttuuritoiminnasta, jota pihapiireissä onnistutaan tekemään. Selvityksen tekeminen antoi minulle toivoa ja lohtua: kylläpä tässä maassa on paljon sosiaalisesti anteliaita, viitseliäitä ihmisiä! Tämä ei ole vain kerrostalokyttääjien sääntö-Suomi, vaan kulttuurikansa, joka osaa juhlia yhdessä naapureiden kanssa.

Järjestöt järjestävät kulttuuritoimintaa kustannustehokkaasti

Tärkeitä rakenteita ovat kaunis piha ja viihtyisät kerhotilat, joissa on lupa järjestää juhlia ja tapahtumia. Kulttuuria ja taidetta voi siis saada ihmisten elämään varsin edullisesti ja ihan taloyhtiötasolla, jos esimerkiksi talossa asuu taiteilijoita tai muuten aktiivisia ja osaavia ihmisiä.

Monissa yhteisöllisyydestään kuuluisassa taloyhtiössä ratkaisevaa oli yksi tosi avulias talonmies, taloyhtiön hallitus tai pari aktiivista asukasta. Lohdullista oli myös se, että ei kaikkien tarvitse osallistua yhteisiin juttuihin: riittää että ne ketkä haluavat yhteisöllisyyttä, saavat sitä toteuttaa.

Esimerkiksi yhteisöllisyydestään palkitussa Jyrkkälässä on kerhotiloja annettu järjestöjen käyttöön ja näin saatu organisoitua monipuolista toimintaa. Nyt kun puhutaan paljon järjestörahoituksesta, on hyvä huomata, miten pienetkin kunnan avustukset järjestöille auttavat tuottamaan kustannustehokkaasti yhteisöllisyyttä ja elämänlaatua parantavaa, asukkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaista toimintaa.

Yhteisöllisyys lisää turvallisuutta ja asunnon arvoa

Moni asuntotoimija painotti asukastoimikuntia, kolmannen sektorin roolia ja yhteistyötä kunnan kanssa, sillä yhteisöllisyys ei ole itsestään syntyvä luonnonvara. Asuntotoimijoita kannustaa mahdollisuus lisätä asumisen arvoa ja mainetta kulttuurin ja taiteen avulla. Lisäksi koettiin, että viihtyisä, yhteisöllinen taloyhtiö on myös turvallisempi eli siis järjestyshäiriöitä on vähemmän, kun asukkaat ovat toistensa ja taloyhtiön puolella. Sen katsottiin jopa lisäävän vuokranmaksuhalukkuutta.

Lisäksi osana selvitystä toteutettiin kysely suurimpien kaupunkien kulttuurijohtajille. Ykkösvinkkini kuntatoimijoille on järjestöavustusten lisäksi kunnalliset julkisen taiteen ohjelmat: niiden avulla voidaan lisätä yhteisöllisyyttä, kun se suunnitelmallisesti tehdään. Useimmissa kaupungeissa kulttuuria ja taidetta tuotetaankin pihapiireihin suunnitelmallisesti. Kultainen papukaijamerkki heille!