Kulttuuri- ja taidealan kasvua ei pysäytä mikään – voisimme kyllä kotimaisen kulttuurin kasvun tiellä olevan käsijarrun poistaa takaamalla ennakoitavan ja riittävän julkisen rahoituksen, edistämällä luovien sisältöjen liiketoiminnallistamista ja luovien alojen kansainvälistämistä. Tässä blogissa teen katsauksen...
Kaupunkikulttuuri, katukulttuuri ja paikalliset yhdistykset monipuolistavat kaikkien paikkakuntien elämää – ja monin paikoin ovat se näkyvin osa kunnan kulttuurielämää. Kiertäessäni maata olen tavannut näitä upeita aktiiveja ja kuullut heidän sankariteoistaan. Annetaan kunniaa ja kiitosta...
Juho Kuosmasen ja Khadar Ahmedin menestys Cannesissa on ollut suuri juhlanaihe koko suomalaiselle kulttuurielämälle. Tampereella iloittiin viime vuonna suuren Hollywood-tuotannon kuvauksista keskellä koronaa – se toi työtä ja toimeentuloa alueelle, sekä paikallisylpeyttä kauniista ja...
Wasa Future Festivalilla, joka oli osa opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämää jälleenrakennus- ja tulevaisuustyön aluekierrosta, eräs yritysjohtaja siteerasi minulle Talmudia: tulevaisuudella on pitkä historia. Paikallisylpeys ja kotimainen omistus ovat asioita, jotka kannattelevat muitakin elinkeinoja kuin luovia...
Kulttuuri ja taide on paitsi suosittu harrastus – tilastokeskuksen vapaa-aikatilaston mukaan 83% suomalaisista osallistuu vuosittain kulttuuririentoihin – se on myös yli 100 000 ihmisen elinkeino. Kulttuuria ja taidetta on rajoitettu voimakkaasti, esimerkiksi kahden metrin...
Tutkija Leevi Saari esittää 24 keinon työkalupakkia, jolla kuntien ja valtion kannattaa nostaa kulttuuri- ja taidealaa koronan aiheuttamasta taantumasta. Tässä blogissa esittelen kahta hänen ehdottamistaan keinoista. Koko työkalupakin tiivistetyssä muodossa löydät täältä: https://kulttuurijataide.fi/wp-content/uploads/2021/05/24-keinon-tyokalupakki-kultturi-ja-taidealan-tukemiseksi-.pdf Och...
Osassa Suomea kulttuuritapahtumia rajoitetaan edelleen voimakkaasti – kahden metrin turvavälivaatimus tekee monen tapahtuman mahdottomaksi järjestää siten, että myös palkat saadaan maksettua. Osa yleisöstä edelleen aristelee lähteä kulttuuririentoihin. Esimerkiksi kesäteattereille tärkeät yhteisbussimatkalaiset pitkälti puuttuvat. Pandemia on...
Syksyn budjettiriihessä suuret asiakokonaisuudet tullevat olemaan työllisyytoimet ja ilmastotoimet. Kulttuuri ja luovat alat ovat luontevasti osa molempia kokonaisuuksia. Luovat alat Suomen kasvun veturiksi Kulttuurin ja taiteen julkisessa rahoituksessa on aina kyse työpaikoista. Kun hallitus tulevina...
Kuntien kannattaa rahoittaa kulttuuria ja taidetta, sillä se vahvistaa kunnan elinvoimaa, taloutta ja työllisyyttä ja kuntalaisten hyvinvointia. Tällä hetkellä kuntien nettokustannukset kulttuurista on 150 euroa per asukas. Vaihteluväli on kuitenkin suurta. Pienimmillään kunnan nettokustannukset kulttuurille...
Luovat alat ovat kasvualoja, mutta tietenkään emme halua tuudittautua siihen, että yleisöt kasvavat itsestään. On jatkuvasti kasvatettava uusia yleisöjä. Esimerkki kultaisen papukaijamerkin arvoisesta yleisötyöstä on vaikkapa Tapiola Sinfonietan sairaaloihin ja hoivakoteihin keskittyvä sairaalamuusikot. Muusikot esiintyvät...