Hyvinvointialueilla paljon parannettavaa kulttuurin hyödyntämisessä

Uutta tutkimustietoa aluevaltuutettujen käyttöön

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore on tehnyt ansiokkaan raportin siitä, miten suunnitelmallisesti ja vaikuttavasti hyvinvointialueilla osataan hyödyntää kulttuuria hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Lyhyt yhteenveto: vaihtelevasti.

Artisti maksaa

Tyypillisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa kulttuuria ollaan valmiimpia hyödyntämään silloin, kun joku muu sen maksaa: kunnat, järjestöt, säätiöt – ja aika usein myös artisti. Hyväntekeväisyyskeikat ovat tietysti ihana lisä monen palvelutalon elämään ja itsekin olen niitä tehnyt, mutta se on aivan eri asia kuin WHO:n suosittelema linja käyttää kulttuuria, taidetta ja taidelähtöisiä menetelmiä systemaattisesti osana hoitoa ja hoivaa.

Raportissa todetaankin hyvinvointialueiden luottavan yhteistyöhön kuntien ja järjestöjen kanssa, eivätkä hyvinvointialueet itse merkittävästi rahoita kulttuurihyvinvointitoimintaa. Tämän takia toiminnan jatkuvuus on alati vaakalaudalla.

Tarvitaan suunnitelmallisuutta ja vaikuttamisen osoittamista

Cuporen tutkimus on toteutettu vuosina 2024 ja 2025. Siinä tarkasteltiin kulttuurihyvinvointitoiminnan tavoitteita, organisointia, toimintamalleja ja rahoitusta. Tavoitteet ovat raportin mukaan kirjavia. Erityinen haaste on se, että vaikutusten arviointi on vasta kehitteillä. 

Cuporen mukaan sekä kulttuurihyvinvointipalveluiden suunnittelu että vaikutusten seuranta vaatii vielä kehittämistä. Kulttuurihyvinvointi on jossain määrin vakiintunut osaksi palveluiden suunnittelua ja palveluiden toteutustakin seurataan jossain määrin. 

Kattavaa vaikutusarviointia ei kuitenkaan tehdä vielä yhdelläkään hyvinvointialueella. Ottaen huomioon hyvinvointialueiden rahoitushaasteen, tämä on melkoinen uhka koko kulttuurihyvinvoinnille: toiminnan vaikuttavuus on pystyttävä osoittamaan, jos mielii turvata toiminnan tulevaisuuden.

Tarvitaan yhteistyötä ja rahoitusta

Raportin perusteella pyörä ollaan keksimässä uudelleen ja uudelleen joka hyvinvointialueella, sillä kulttuurihyvinvoinnin osalta ei juurikaan tehdä yhteistyötä hyvinvointialueiden kesken. Ilmankos kenttä on omiin silmiini näyttänyt erillisiltä hankkeilta: ne ovat erillisiä hankkeita.

Lupaavaa on se, että lähes puolet hyvinvointialueille kohdistetun kyselyn vastaajista ennakoi resurssien pysyvän samalla tasolla seuraavien kahden vuoden aikana. Euroopassa suomalainen kulttuurihyvinvointitoiminta upeina koulutusohjelmineen on jatkuvan ylistyksen ja benchmarkkauksen kohde. Pidetään siis huolta siitä, että suunnitelmallisuus ja vaikuttavuuden osoittaminen paranee ja kulttuuri on yhä enenevässä määrin ratkomassa nuorten mielenterveyskriisin kaltaisia yhteiskuntamme isoja hyvinvointihaasteita.

Tutustu Cuporen raporttiin