Ihmisyyden vallankumous ja hyvinvointitalous

Inhimillisyys ja ihmisyys koko kauhistuttavassa keskeneräisessä kauneudessaan on se juttu. Se, että hämmästyttävällä tavalla olemme sekä samanlaisia että ainutkertaisia. Taide juhlistaa tätä.

Minä uskon ihmisyyden vallankumouksen tulevan. Että tulevaisuudessa korostuvat empatian, yhteisöllisyyden ja mielikuvituksen taidot. Kaikki se, mihin vain ihminen pystyy. Tässä tekoälyn kehityksen vaikutuksista työelämään kertova kuva:

Toisin sanoen: me menestymme niissä asioissa, joissa sääntöjen noudattaminen ei auta, vaan on kyettävä luovaan ongelmanratkaisuun ja omaperäisyyteen. Tämä tarkoittaa kaikkea työtä, kaikkia toimialoja, ei vain niin sanottuja luovia aloja.

Empatia ja mielikuvitus ovat taitoja

Ihminen on luonnostaan empaattinen ja kykenee kuvittelemaan asioita. Nämä ovat kuitenkin taitoja, joita voi oppia ja vahvistaa. Empatiaa opettaa esimerkiksi kaunokirjallisuus ja ylipäänsä luovuutta opettaa minkä tahansa taiteen ja kulttuurin tekeminen. Se ei välttämättä tunnu siltä, jos ei ole kehkeytynyt henkilökohtaista taidesuhdetta ja joutuu yllättäen tyky-päivänä luovuuskonsultin usuttamana tekemään jotain, mikä ei tunnu omalta jutulta. Taidelähtöisten menetelmien käyttö työelämässä toimiikin parhaiten, jos se on pitkäjänteistä ja henkilökohtainen suhde tekemiseen pääsee muodostumaan. Monet yritykset ovatkin tämän Suomessa hoksanneet. Mielikuvitus, rohkeus ja luovuus parantavat yrityksen tulosta ja sitä varten voi hankkia osaamista vaikkapa tältä upealta suomalaiselta kasvuyritykseltä, joka on juuri tehnyt onnistuneen rahoituskierroksen: https://www.breaks.fi/

Eniten luovuutta vähentää köyhyys

Hyvinvoiva ihminen keksii, ideoi ja toteuttaa. Ihmisten hyvinvointi ja terveys siis tekee hyvää taloudelle.

Kari Mäkisen työryhmän raportissa todetaan kapulakielisesti, mutta selkeästi hyvinvoinnin merkityksestä taloudelle: ”Hyvinvointia edistävä politiikka tukee myös talouden kestävää kehitystä. Koulutukseen panostamalla saamme osaavaa työvoimaa työmarkkinoille ja pidennämme työuria. Tuottavuus ja työllisyys ovat korkeimmat maissa, joissa työvoiman koulutustaso on korkea. Kun parannamme työoloja ja panostamme työterveyteen, vähennämme menetetyn työpanoksen kustannuksia. Suomessa on tässä suhteessa vielä paljon parannettavaa, koska työkyvyttömiä ja työmarkkinoilta syrjäytyneitä on suhteellisen paljon. Kuntien monialaisella hyvinvointia ja terveyttä edistävällä toiminnalla sekä terveyspalvelujen kattavalla saatavuudella parannamme ihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä heidän kaikissa rooleissaan, myös työelämässä.” Tämä raportti kannattaa lukea ja sisäistää kokonaisuudessaan: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162283/VN_2020_19.pdf

 

Rosa Meriläinen
pääsihteeri
Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry