Kampanja käyntiin! 

Vuonna 2015 hyväksytty ja 2016 voimaan astunut kestävän kehityksen Agenda 2030 ‑toimintaohjelma on ohjannut kansainvälistä kehityspolitiikkaa jo kohta vuosikymmenen ajan. Ohjelman tarkoitus oli ja on kääntää ihmiskunnan kehitys uralle, jossa hyvinvointi jakautuu tasaisesti ihmisten välillä; eri ihmisryhmien, maiden ja maanosien välillä tässä päivässä, mutta myös niin, että nykyiset sukupolvet eivät toiminnallaan estäisi tulevien sukupolvien mahdollisuutta hyvinvointiin ja ihmisarvoiseen elämään. 

Monelta osin Agenda 2030 ‑kehitystavoitteet ovat olleet menestystarina. Yhteiset ohjeistukset kehityksen suunnaksi on omaksuttu laajasti ympäri maapalloa. Kestävän kehityksen tavoitteista on tullut kiinteä osa kansainvälistä politiikkaa niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Kansainväliset instituutiot vannovat ohjelman tavoitteiden nimeen ja suuri globaali yleisökin alkaa olla tietoinen ohjelman olemassaolosta. 

Jotain kuitenkin puuttuu… 

Vaikka yhteisesti luodut ohjeet ovat olemassa ja ohjeiden viestiä tai olemassaoloa ei tunnu vastustavan kukaan, miten kuitenkin on mahdollista, että itse kehityksen suuntaa ei ole saatu käännettyä? Luontokato, ilmastonmuutos, sodat ja epätasa-arvo piinaavat ihmiskuntaa aina vain. Jotain oleellista yhtälöstä siis on puuttunut ja puuttuu. 

Kun ihmisen toiminnan muutos perustuu ulkopuoliseen vaikuttimeen, toiminta palaa vanhalle uralle, kun ulkopuolinen vaikutin poistuu. Tämä on tuttua niin fysiikantunnilta kuin lasten kasvatuksesta. Kun yksilö kierrättää roskansa ulkoa ohjatun rangaistuksen tai palkinnon vuoksi, toiminta jatkuu kunnes rangaistuksen uhka tai palkinnon saamisen mahdollisuus poistuu. Pysyvää muutosta käyttäytymiseen ei synny. 

Kenties tämä ilmiö on estänyt kestävän kehityksen tavoitteiden menestystä? Paljon puhetta ja lyhyen aikavälin onnistumisia löytyy, mutta pysyviä, pitkäkestoisia, syvätason muutoksiin perustuvia tuloksia vähemmän. Ehkäpä tarvitsemme muutakin kuin ohjeita? 

Aika toimia

Viimeisen kahden vuoden aikana on maailmalla edetty monella rintamalla, jotta kulttuurin arvo, merkitys ja potentiaali huomioitaisiin myös YK:n kestävyystavoitteisiin pyrittäessä. Unescon kulttuuripolitiikan ja kestävän kehityksen maailmankonferenssi Mondiacult 2022 esitti julkilausumassaan varsin konkreettisesti kulttuurin ottamista mukaan seuraavan kierroksen kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kokouksen julistuksen jälkeen kulttuurin merkitystä ja arvoa ovat tuoneet esiin useat vaikutusvaltaiset valtioryhmittymät, viimeisimpinä BRICS-, G20-, ja G77+Kiina -maat, Andien yhteisö sekä islamilaisten maiden yhteistyöelin ICESCO.

Vaikka kulttuurista puhutaan globaalisti nyt paljon ja myönteiseen sävyyn, ei tule kuitenkaan tuudittautua uskoon, että puheilla olisi välttämättä katetta seuraavan kierroksen kehysneuvotteluissa. Kulttuurin jääminen nykyisen toimintaohjelman ulkopuolelle oli virhe, ja se ei saa missään nimessä toistua. Jotta haluttuun tavoitteeseen päästään, tarvitaan useita asialle omistautuneita valtiota, jotka nostavat kulttuuritavoitteen saamisen keskiöön omassa kansainvälisessä vaikuttamistyössään. Ja jotta valtiot sitoutuvat, tarvitaan painetta kansalaisyhteiskunnalta. Sekä kulttuurisektorin että muiden alojen kansalaisjärjestöjen aktiivinen osallistuminen on ensiarvoisen tärkeää. 

Kulttuurissa on muutosvoimaa

Mondiacultin julistuksessa ja näissä julistuksen jatkokeskusteluissa on erityisesti painotettu kulttuurin potentiaalia kestävyysmurroksen mahdollistajana. Toki kulttuurin merkitys nähdään keskusteluissa myös suoraan taiteen, kulttuuriperinnön ja luovan toiminnan itseisarvoina. Kulttuuri-instituutioiden työn mahdollistaminen, kulttuuristen oikeuksien toteutuminen ja taiteilijoiden hyvinvointi ovat osa kokonaisuutta. Kulttuurilla on kuitenkin myös toinen puoli, kestävyystavoitteiden toteutumisen kannalta jopa merkittävämpi: kulttuurilla on voima muuttaa ihmisen käyttäytymistä pysyvästi. Asian voi kääntää myös toisin päin: ilman kulttuurista muutosta ei pysyvä muutos ole mahdollinen. 

Kulttuurinen murros siis tarvitaan, jotta kestävyystavoitteisiin pääseminen tulee mahdolliseksi. Tämän kulttuurisen murroksen saamiseksi tulisi kulttuurin painoarvoa kestävyystavoitteissa nostaa reilusti, ei vain kulttuurisektorin toimijoiden vaan erityisesti kulttuurissa piilevän ihmisyhteisöjen toimintaan liittyvän voiman vuoksi. Kulttuurista pitäisi tulla kaikkien asia.

Tervetuloa mukaan käynnistyvään KULTA ry koordinoimaan kampanjaan, jonka tavoitteena on nostaa kulttuuri-kehitystavoite osaksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Suomalaisen kansalaisyhteiskunnan viesti olkoon vahva ja selkeä: Suomen valtion tulee toimia YK:ssa aktiivisesti ja määrätietoisesti tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Kaikkia tarvitaan!

Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry esittää, että Suomi valtiona ottaa ajaakseen kulttuurille omaa tavoitetta osana vuoden 2030 jälkeistä kestävän kehityksen ohjelmaa. Kampanja kerää kierroksia ja tarvitsee mukaan meistä jokaisen. Kulttuuritavoite-kampanjalle on julkaistu oma kotisivu, jolle kerrytämme tietoa aiheesta. Kampanjasta voit myös lukea lisää kansainväliseltä kampanjasivulta, jossa voit myös liittyä kampanjan tukijaksi.

Tervetuloa mukaan kampanjaan kulttuurin saamiseksi entistä kiinteämmäksi osaksi kestävän kehityksen tavoitteita!