Kilpailuetua aineettomista investoinneista – luovat alat on tunnistettu kasvualaksi

Aineeton omaisuus, luovien alojen kasvun edistäminen ja luovan osaamisen vahvistaminen on noussut entistä vahvemmin Business Finlandin agendalle. Se kertoo paitsi Business Finlandin, myös koko maailman muuttumisesta. Kasvu perustuu yhä vahvemmin aineettomaan omaisuuteen. Suomi on tässä hieman jälkijunassa, mutta kulkee se meidänkin juna.

Luovat alat on nyt tunnistettu kasvualaksi. Se näkyy useissa elinkeinopoliittisissa asiakirjoissa ja strategioissa, ei ainoastaan kulttuuri- ja luovien alojen omissa tavoitteissa. Suomen tulevan kasvun ydin on aineeton, kuten Etlan raportti viime vuodelta kertoo.

Tuore opas kertoo miten aineettomasta arvosta rakennetaan kilpailukykyä 

Kesällä, 9.6.2026, järjestettiin Business Finlandin iso tilaisuus, jossa haettiin Suomelle kilpailuetua aineettomista investoinneista. Business Finland on tänä keväänä julkaissut aiheesta oppaan, jonka on kirjoittanut luovan teollisuuden ammattilainen Anu-Katriina Perttunen.

BF:n johtaja Lassi Noponen omassa puheenvuorossaan painotti sitä, että he haluavat investoida maailmanluokan lähtöihin. Nyt haetaan tasoloikkaa. Business Finlandin rahoitusmahdollisuudet eivät tietenkään avaudu kaikille kulttuuri- ja taidealalle, mutta tämä pätee muihinkin toimialoihin. Business Finland hakee selkeästi talouskasvua, eikä sillä ole muita päämääriä. On kuitenkin koko kulttuuri- ja luovien etu, että Business Finland on kääntänyt katsettaan aineettomaan omaisuuteen, aineettomiin investointeihin. 

Aineettoman kasvun mysteeri

Etlan Aki Kangasharju kertoi omassa puheenvuorossaan, että näkymätön kasvujarrumme on nimenomaan aineeton ja siksi sitä ei ole helppo mitata. Silti se on olennainen, iso juttu: kasvujarrumme liittyy Kangasharjun mukaan aineettomaan pääomaan. 

Kyllä meillä jotain aineetonta pääomaa osataan jo mitata: ohjelmistoja tietokantoja, tutkimus- ja kehitystoimintaa, alkuperäisteoksia ja kaivannaisoikeuksia, uusia rahoitustuotteita, arkkitehtuuri- ja insinöörisuunnittelua, organisaatiopääomaa, brändejä ja työnantajan tarjoamaan koulutusta. Olennainen kysymys on, että mitä jää mittaamatta? Se kaikki näkynee siinä, mikä puuttuu kokonaistuottavuudestamme.

Minulta moni kaverini eri toimialojen lobbarina kysyy usein, että uskonko myös työajan ulkopuolella siihen, että luovilta aloilta löytyy se kriittinen tekijä, jolla Suomi saadaan nousuun. Minä sanon kyllä. Toki kulttuuri- ja luovilla aloilla on muutakin arvoa. Mutta kyllä se myös voi pelastaa Suomen.