Kulttuuri aluekehityksen välineenä
Kulttuuri vetää. Minun piti alun perin viedä puolisoni talvella New Yorkiin, mutta koska rahat eivät nyt riitä, olen luvannut viedä hänet Karkkilaan. Vähän meitä nauratti tämä suunnitelman vaihtuminen, mutta yhtä kaikki olemme matkasta Karkkilaan innoissamme. Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki ja kirjailija Mika Lätti ovat perustaneet Högforsin vanhaan ruukkiin elokuvateatteri Laikan.
Ylen haastattelussa Kaurismäki sanoo halunneensa, että Karkkilassa on talvella muutakin kuin punttisali ja kirjasto. Viime viikolla kävin tapaamassa aivan superfiksua kulttuurialalle opiskelevaa Turussa humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Keskustelimme muun muassa siitä, mitä kulttuuritarjontaa pienillä paikkakunnilla on nuorille ja nuorille aikuisille. ”Biljardipöytä nuorisotilassa ei riitä”, tiivisti yksi opiskelijoista.
Erityisesti nuorten osalta on hyvä muistaa, että on oltava tarjolla maksuttomia kulttuuritapahtumia. Maksukykyiset aikuiset löytävät kyllä omansa vaikka Karkkilasta, nuorten elämässä on toisenlaiset reunaehdot. Kuitenkin juuri siinä iässä kivalla tekemisellä yhdessä muiden kanssa on aivan erityisen suuri merkitys. Mikä kunta erottautuisi palvelemalla nuoria?
Yhteisöllisyyttä ja lumovoimaa
Kun kulttuuri on osa aluekehitystä, on mahdollista alueellisella yhteistyöllä synnyttää yhteisöllisyyttä ja lumovoimaa. Sekä museoiden, orkestereiden ja teattereiden kaltaisten kulttuurilaitosten, festivaalien kaltaisten kulttuuritapahtumien, että linnojen kaltaisten kulttuuriperintökohteiden osalta tiedetään, että niillä on merkittävät aluetaloudelliset vaikutukset. Aluetta kehittäessä kannattaa siis katsoa, että siellä on riittävästi vetovoimaisia kohteita ja kiinnostavaa tekemistä.
Kuntaliitto on teettänyt tutkimuksen seutukaupunkien vetovoimasta. Seutukaupungeissa imago luo vetovoimaa, eikä se ole vähäinen kaupungin ilmapiirinkään näkökulmasta. Houkuttelevuustekijöinä tärkeitä ovat kaupungin ilmapiiri ja fiilis sekä erottuvuus. Mielikuvatasolla ilmapiiri kytkeytyy tulkintoihin paikkakunnan yhteisöllisyydestä ja aktiivisuudesta.
Monen seutukaupungin vahvuus on turvallisuus, edullinen ja kiva asuminen, sekä liikenteellinen saavutettavuus: työtä ja iltarientoja päästään helposti hakemaan isommalta paikkakunnalta. Elämä on siis sujuvaa, mutta kokonaistasolla seutukaupunkien tunnettuus ei ole kovin korkea.
Kuitenkin suuri osa seutukaupungeista on pitovoimaltaan vahvoja ja saa hyvin myönteiset imagoarviot asukkailtaan. Ihmiset rakastavat omia kotikaupunkejaan. Kulttuuri- ja taidetarjonta voisi sytyttää saman rakkauden myös ulkopaikkakuntalaisissa.
Selvityksessä nostettiin osa seutukaupungeista ”kärkeen”. Imagollisesti kärjen kaupunkeja yhdistivät mielikuvat hyvien työllisyysmahdollisuuksien ohella erityisesti keskustan vireys ja viihtyisyys, kaupungin erottuvuus sekä hyvät kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut. Pehmeä vetovoima näyttää kasautuvan erityisesti elinvoimaisille kaupungeille. Tutkimuksessa erottui esimerkiksi Rauma. Siellä minäkin olen käynyt – Raumanmeren juhannusta juhlimassa.
Rosa Meriläinen
pääsihteeri
Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry
Avainsanat:
