Kulttuuri ei ole polarisoivaa, joten kulttuuripolitiikankaan ei pitäisi sitä olla

Taide ja kulttuuri eivät ole polarisoiva osa Suomea, vaan yhdistävä. Suurin osa suomalaisista harrastaa kulttuuria säännöllisesti ja loputkin törmäävät yhteisiin kokemuksiin vähintään vahingossa radion, television tai ulko-oven avatessaan. 

Maut ovat toki monet, ja kaikki eivät koskaan tykkää kaikesta. Siinä mielessä yhtenäiskulttuuria ei ole koskaan ollut. Kuitenkin monet kulttuurituotteet, kuten vaikka Metsolat-sarja, jossa sain nuorena näytellä, ovat saatelleet suurta määrää suomalaisia läpi murrosten aikojen.

Eduskunnassa kulttuuri kiinnostaa

Toisin kuin julkisesta keskustelusta helposti voisi luulla, poliitikkoja taide, kulttuuri ja kulttuuriperintö kiinnostavat laajasti. Jokaisesta puolueesta löytyy intohimoista kulttuuriväkeä, kulttuurin ammattilaisia ja sitkeitä kulttuurinpuolustajia.

Joulukuussa kulttuuri on näkynyt vahvasti myös eduskuntakeskusteluissa. Ulkoasiainvaliokunta kuuli ensimmäistä kertaa kautta aikain kulttuurialaa, kun kävimme lausumassa kestävän kehityksen kulttuuritavoitteesta – jota myös valiokunta mietinnössään päätyi puoltamaan.

5.12.24 eduskunta debatoi kulttuurista suullisella kyselytunnilla, ja budjetin palautekeskustelussa kulttuuri nousi esiin niin yleiskäsittelyssä, kuin opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokasta debatoitaessa. 

Väittely on politiikan ytimessä 

Budjettikeskusteluissa ja kyselytunnilla tietysti korostuu hallituksen ja opposition kädenvääntö, sillä niiden idea on tarjota oppositiolle mahdollisuus haastaa hallitusta. Tietysti oppositio nyt haastaa hallitusta kulttuurileikkauksien vaikutuksista ja hallitus vastaa, että onhan niitä, mutta ei tässä nyt vielä aivan Kaikki meni -tilanteessa olla. 

Valtiovarainvaliokunta itse omassa mietinnössään kiinnittää huomiota siihen, että luovaan alaan ja kulttuurialaan vaikuttavat suoraan tai välillisesti useat erilaiset säästötoimet, jolloin kokonaisvaikutusta on vaikea arvioida. Valiokunta toteaa, että kulttuuriala on hyvin työvoimavaltainen ja siksi on syytä seurata, kuinka kulttuurin ja luovien alojen työmahdollisuudet tulevaisuudessa kehittyvät.

Säästötoimet yhdistettynä yhteiskunnan muihin muutostekijöihin voivat tuottaa pysyviä vaurioita kulttuurin alueelliseen saatavuuteen. Valiokunta kuitenkin toteaa, että kunnilla on lakisääteinen velvoite, ja elinvoimaisuuden ja matkailun näkökulmasta laajempikin intressi, ylläpitää alueensa kulttuuripalveluja.

Mietinnöstä löytyy myös lista lukuisista kulttuurikohteista, joille valtiovarainvaliokunta osoittaa niin sanottua joululahjarahaa. Listassa näkyvät hallituspuolueiden sydänten asiat, joten hienoa että niin moni sydän sykkii kulttuurille!