Kulttuuri herätti mediakeskustelua eduskuntavaalien alla – Riikka Purran kommentti toi maaliskuussa kulttuurin puolustajat esiin

Median seurantayritys Meltwater analysoi kulttuurin avainsanojen käyttöä uutismediassa tammi-huhtikuussa 2023.

Kulttuuri sai keväällä 2023 eniten näkyvyyttä maaliskuussa eduskuntavaalikampanjoinnin käydessä kuumimmillaan. Asia käy ilmi Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n teettämästä mediayritys Meltwaterin avainsana-analyysista.

Uutismedian kulttuuripoliittisista artikkeleista eniten huomiota keräsi perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran maaliskuussa antama kommentti kulttuurista luksustuotteena. Kommenttia seurasi suuri määrä artikkeleita, joissa kulttuuria puolustettiin tärkeänä osana hyvinvointia. Toinen merkittävä uutisaihe maaliskuussa oli valtiovarainministeriön budjettiehdotus kulttuuripalveluihin kohdistuvista leikkauksista.

Toiseksi eniten uutishuomiota sai Ylen tammikuussa julkaisema artikkeli, joka kertoo neuvolan määräämistä lukuresepteistä Pälkäneellä.

Kolmanneksi eniten huomiota herätti Iltalehden tammikuussa julkaistu artikkeli Vasemmistoliiton vaaliohjelmasta. Siinä puolue vaati kulttuuribudjetin nostamista yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta [Vasemmistoliitto esitti vaaliohjelmassaan kulttuuribudjetin nostamista yhteen prosenttiin valtion budjetista, toim. huom.].

Artikkelien yhteenlaskettu potentiaalinen tavoittavuus oli reilut 71 miljoonaa. Eniten tavoitettavuudessa menestyneitä kulttuuripoliittisia artikkeleita julkaisi Yle (6 kpl), jonka artikkelit keräsivät myös eniten reaktioita (15 000 kpl).

Toisena eniten reaktioita keräsi artikkeleillaan Iltalehti (6000 kpl) ja kolmantena Helsingin Sanomat (1500 kpl). Heikoiten valtakunnallisista medioista reaktioita sai Ilta-Sanomat (50 kpl), joka julkaisi vain yhden suosiota saaneen kulttuuriartikkelin.

Twitterissä kulttuuria puolustettiin

Ahkerin kulttuurin avainsanoja käyttänyt twiittaaja tammi-huhtikuussa 2023 oli KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen 626 twiitillaan ja 4100 reaktiollaan. Toisena oli Suomen teatterit ry:n toimitusjohtaja Kaisa Paavolainen198 twiitillaan ja 1090 reaktiollaan.

Yhteensä twiitit tavoittivat reilut 3 miljoonaa Twitter-seuraajaa. 63 prosenttia kaikista twiiteista julkaistiin maaliskuussa, jolloin myös reaktioaste oli korkealla.

Maaliskuussa viikolla 12 vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Minja Koskela puolusti kulttuurialaa Riikka Purran kulttuurikommentin jälkeen. Koskelan twiitti keräsi lähes 1 000 reaktiota, suurimmaksi osaksi tykkäyksiä. Kulttuuria puolustavat twiitit keräsivät selkeästi enemmän reaktioita kuin kritisoivat. Suurin kritiikin aihe kulttuuria kohtaan kohdistui oopperan rahoittamiseen.

Eniten käytetty tunniste twiiteissa oli #kulttuuribudjettiprosenttiin, joka mainittiin 1880 kertaa. Toiseksi käytetyin tunniste oli #eduskuntavaalit 1106 maininnallaan.

Kolmanneksi käytetyin tunniste twiiteissa oli Kulta ry:n luoma #lisäätätä, joka mainittiin 1058 kertaa. Tunnisteella twiittaajat nostivat esiin erilaisia kulttuuritapahtumia ja kulttuuriin liittyviä toimijoita.

Maaliskuussa viikolla 10 #lisäätätä mainittiin yli 700 twiitissa. Eniten tunnistetta käytti Rosa Meriläinen julkaisemalla 206 twiittia. Toiseksi eniten tunnistetta käytti Kaisa Paavolainen 54 twiitillaan.

Elina Salin

Kirjoittaja on Kulta ry:n bloggari, kulttuurialan ammattilainen ja pitkäaikainen taiteenystävä. Elina Salin työskentelee KULTA ry:llä alkukesän ajan.

Elina Salin

Kirjoittaja on Kulta ry:n bloggari, kulttuurialan ammattilainen ja pitkäaikainen taiteenystävä. Elina Salin työskentelee KULTA ry:llä alkukesän ajan.