Kulttuuri ja taide ovat tärkeä osa demokratiaa

Puhuin juuri puhelimessa Kuuloliiton toiminnanjohtajan Sanna Kaijasen kanssa, joka intoili induktiosilmukoiden saamisesta kesäteattereihin. Kuulokojetta käyttää lähes 200 000 suomalaista, joten kyse ei ole pienen joukon osallistumisen esteen poistamisesta. Osallistuminen oman maan kulttuurielämään on syystä määritelty YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa ihmisoikeudeksi: osallisuus yhteisöön on muunkin yhteiskunnallisen osallisuuden perusta.

Tutkimuksissa näkyy kulttuuriosallistumisen merkitys sosiaaliselle pääomalle ja vaikkapa taiteen runsaan harrastamisen vaikutus äänestysaktiivisuuteen. Hyvä tietokortti aiheesta on Sitran fasilitoima kaksisivuinen tutkimuskooste kulttuurin ja taiteen vaikutuksista sosiaaliseen hyvinvointiin.

 

Kulttuuritalot demokratian toteuttajina

Monilla kulttuurialan toimijoilla, kuten kirjastoilla ja museoilla, on ihan lailla säädettyjä demokratiaa vahvistavia tehtäviä. Monet myös toimivat tärkeinä yhteiskunnallisen keskustelun foorumeina kansanvallan juhlassa eli vaaleissa. Ilman vaalikeskusteluja, puolueiden mahdollisuuksista kertoa näkemyksistään äänestäjille, demokratia ei voi toteutua.

On hienoa, että Kansallisgallerian kaltaiset toimijat osaltaan mahdollistavat vaalitilaisuudet, suhtautuessaan myönteisesti poliittisten tilaisuuksien järjestämiseen vaalien alla omissa tiloissaan. Toivotammehan me poliitikot tervetulleiksi kulttuuririentoihin myös vaalien välillä. Itse aikoinaan eduskuntaan pyrkiessäni järjestin vaalitilaisuuksia sekä Pirkanmaan maakuntakirjastossa että Sara Hildénin taidemuseossa.

Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry kannustaa kaikkia kulttuurialan toimijoita osallistumaan vaalikeskusteluihin. Yksi tapa on mahdollistaa vaalitilaisuuden järjestäminen omissa tiloissaan.

 

Kulttuuri on tärkeämpää

Monet kulttuuri- ja taidealan toimijat, kuten Taiteilijaseura, ovat vuosien varrella järjestäneet ahkerasti eri vaalipiireissä erilaisia poliitikkopaneeleja. Tämä on tärkeää niille poliitikoille ja äänestäjille, joita spesifisti kiinnostavat nimenomaan kulttuurialan kysymykset.

Tämän lisäksi on tärkeää, että kulttuuri- ja taidealalla työskentelevät ihmiset osallistuvat ihan yleisiin vaalikeskusteluihin, jotta kulttuuri näkyisi ns. isoissa vaalikeskusteluissa. Arvoisat kollegat, vetoan teihin: osallistukaa niiden paneelien yleisöön, joissa keskustellaan yleispolitiikasta ja esittäkää yleisökysymys aina kun siihen annetaan mahdollisuus. Ennen paneelia ja paneelin jälkeen on usein myös mahdollisuus jututtaa ehdokkaita kasvoista kasvoihin.

Uskotaan omaan asiaamme, luotetaan, että se ehdokkaita kiinnostaa. Suurin osa suomalaisista on kulttuurin ystäviä – tämä pätee myös poliitikkoihin. Heitä on vain muistutettava niistä toimintaedellytyksistä, joita kulttuuri kukoistaakseen tarvitsee.

 

Tässä linkki Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n selkomukautettuihin vaalitavoitteisiin. Selkokieltä tarvitsee arjessaan yli puoli miljoonaa suomalaista.

 

Rosa Meriläinen

pääsihteeri

Rosa Meriläinen

Rosa Meriläinen on KULTA ry:n pääsihteeri, jonka tehtävä on lobata. Rosa rakastaa idioottivarmoja, selkeitä kuvaustekstejä.
Rosa Meriläinen är KULTA rf’s generalsekreterare.
The writer is KULTA’s Secretary General.