Kulttuuri- ja taideala tarvitsee perusrahoituksensa
Kuten koronakriisi on hyvin tuonut esiin, suurin osa rahasta kulttuuritaloudessa on yksityistä rahaa: myyntituloa, liikevaihtoa. Julkinen rahoitus on kuitenkin olennaista alan kukoistukselle. Sen varassa pidetään huoli taiteen moninaisuudesta, valtakunnallisesta saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että kaikenlaiset ihmiset tosiasiallisesti pääsevät kulttuurista ja taiteesta nauttimaan, esimerkiksi vähävaraisuuden tai pitkäaikaissairauden sitä estämättä.
Veikkauksen tuottojen lasku on ollut tiedossa pitkään
Kun aloitin lokakuussa 2018 kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteerinä, tiedossa alalla oli jo hyvän aikaa ollut, että Veikkauksen tuotot tulevat laskemaan ja se aiheuttaa leikkausuhan ns. kulttuuribudjettiin eli opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuurimenojen pääluokkaan. Silloin yleisimmin Veikkauksien tuottojen arvioitiin laskevan 120 miljoonaa.
Otimme kuitenkin tavoitteeksi nostaa kulttuuribudjetti prosenttiin valtion budjetista. Se oli myös opetus- ja kulttuuriministeriön tavoite ja päätyikin kirjaukseksi istuvan hallituksen ohjelmaan pitkän aikavälin tavoitteena. Osuus on ollut vuosikausien ajan 0,8%. Nyt tälle vuodelle hallitus siirsi taiteen perusopetuksen, joka on osa koulutusjärjestelmäämme, mutta ilman muuta myös koko kulttuuri- ja taidealan kannalta keskeinen rakenne, osaksi kulttuuribudjettia. Ilman taiteen perusopetusta luku (siis budjetin pääluokan 29.80) on edelleen tuo 0,8%, taiteen perusopetuksen kanssa 0,9%.
Veikkauksen tuottojen laskun kokonaissumma on sen sijaan kasvanut dramaattisesti. Tällä hetkellä arvioidaan, että Veikkauksen tuottojen taso voisi jäädä pysyvästi 300 miljoonaa euroa alhaisemmaksi, kuin mihin rahoitustasoon järjestelmä on viritetty. Valtio rahoittaa valtionyhtiö Veikkauksen tuotoilla montaa muutakin yleishyödyllistä toimintaa tieteestä mielenterveystyöhön. Kulttuuribudjetista noin puolet valtio rahoittaa Veikkauksen tuotoilla. Tieteen rahoituksesta neljäsosa tulee Veikkaukselta, liikunnan ja nuorisotyön osalta koko rahoitus. Tämä kokonaisuus on se, joka asettaa valtavan rahoitusongelman koko opetus- ja kulttuuriministeriölle.
Kulttuuriala ei kestä koronan päälle leikkauksia
Veikkauksen tuottojen käytöstä säädetään arpajaislaissa. Sen nojalla veikkausvoittovaroista on vuosittain noin neljännes käytetty taiteen edistämiseen. Tämä on myös se leikkausuhkan osuus, mikä 300 miljoonan tuottopudotuksesta kohdistuu kulttuuri- ja taidealalle. Hallitus kompensoi tämän vuoden pudotuksen kaikille edunsaajille kokonaisuudessaan, vähän eri menetelmin. Ensi vuoden osalta hallitus on ilmaissut, ettei täyttä kompensaatiota enää luvata – vaikka se on hallitusohjelmaan kirjattu, ja kulttuuri- ja taideala kuuluu koronasta pahiten kärsineisiin toimialoihin.
Koronakriisin vaikutukset kulttuuri- ja taidealaan ovat monivuotiset. Kuntien ja valtion pitäisi leikkausten sijaan auttaa alaa nousemaan taantumasta. Moni kunta onkin jatkuvasti tehnyt kulttuurimyönteisiä tekoja ja valtio viisaasti päättänyt noudattaa Euroopan parlamentin suositusta osoittaa elpymispaketista 2% kulttuuriin ja luoville aloille. Perusrahoituksen leikkaus olisi tämän päälle ruma temppu.
Näin KULTA ry:n jäsenjärjestöt kuvaavat mahdollisten leikkausten vaikutuksia:
”Esittävän taiteen menoista n. 60 % on henkilöstömenoja, joten julkisen rahoituksen vähetessä säästöjä haetaan suurella todennäköisyydellä vierailijoiden eli freelancereiden palkkakustannuksista, kuten on tapahtunut jo korona- aikana. Leikkaukset näkyisivät siis toisaalla alamme työttömyystilastoissa.”
”Tuhoisat; kulttuuri- ja tiedeinstituuttien toiminnan supistuminen, henkilökunnan lomauttaminen ja mahdollisesti irtisanominen. Mahdolliset sopeutukset, säästöt ja synergiaedut on pääosin jo toteutettu. Marginaaleja tai leikkausvaraa ei ole.”
”Riittävän huonosti menee jo nyt, eli vaikutukset olisivat mittavat, erityisesti lapsille ja nuorille.”
”Kansallisomaisuuden hoito vaarantuisi.”
”Vuosi 22 menee vielä pandemiasta selviämiseen ja kunnallisten toimijoiden budjettiakin ollaan leikkaamassa. Vaikea sopeuttaa lisää, kun on jo sopeutettu.”
”Leikkaukset ovat suoraan verrannollisia siihen, kuinka moni lapsi ja nuori elävää musiikkia kohtaa. Jo vuoden 2021 leikkauksen myötä noin 10 000 lasta ja nuorta jää ilman konserttikokemusta.”
”Kilpailukyky heikkenee varsinkin suhteessa muihin Pohjoismaihin.”
”Koronapandemian käynnistämä yleisötilaisuuksien lama-aika pitkittyisi ja alkaisi näkymään voimakkaammin alan osaavan ja koulutetun työvoiman pakotettuna pakona muille aloille. Ohjelmistot köyhtyvät, freelancerit kärsivät taloudellisesti eniten ja tosiasialliset vaikutukset jatkuvat vielä pitkään vuoden 2022 jälkeen.”
”Leikkaukset heikentävät huomattavasti taide- ja kulttuurifestivaalien toimintaedellytyksiä. Lippujen hinnat todennäköisesti nousisivat.”
Rosa Meriläinen
Avainsanat:
