Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö haastaa järjestöjä viestimään tavoitteistaan selkokielellä

Yhdenvertaisuus on Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestölle tärkeää. Siksi olemme myös tehneet kulttuuripoliittisista tavoitteistamme selkokielisen version. Yksi selkokielen kohderyhmistä on kehitysvammaiset. Heillä on yhdenvertainen oikeus osallistua kulttuurielämään ja nauttia taiteista.

Selkokielen käännöksen teki Riikka Tuohimetsä. Ohjelma on nyt lyhyempi, vaikka sen käsitteet on avattu. Esimerkkilistat auttavat selkokieltä tarvitsevaa lukijaa ymmärtämään paremmin, mitä tarkoitetaan.

Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö haastaa muitakin järjestöjä viestimään tavoitteistaan selkokielellä. Tässä linkki Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestön jäsenjärjestöjen KULTA-foorumissa yksimielisesti hyväksymään eduskuntavaaliohjelmaan, jotta voit vertailla miten teksti muuttui Tuohimetsän käsittelyssä:

[Tuohimetsä toteutti ohjelmasta myös selkorivitetyn PDF-version.]

Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestön (KULTA)
tavoitteet eduskuntavaaleissa 2023

Tällä sivulla kerrotaan Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestön eli KULTA ry:n tavoitteet eduskuntavaaleissa. Vaalit ovat keväällä 2023. Vaaleissa kansa äänestää eduskuntaan kansanedustajat, jotka päättävät yhteisistä asioistamme. He päättävät esimerkiksi siitä, mihin valtio käyttää rahaa.

KULTA haluaa, että kulttuurin arvostus kasvaa ja että kulttuuri saa lisää rahaa. Tarvitsemme lisää päättäjiä, jotka sanovat: Kulttuuri ja taide ovat tärkeitä! Kulttuuri tarvitsee lisää rahaa!

Kulttuuri tuo hyvinvointia kaikille ‒ kulttuuriala tarvitsee lisää rahaa!

Kulttuuri on tärkeä osa ihmisten elämää. Kulttuuria ovat esimerkiksi taide, musiikki, elokuvat ja kirjallisuus. Kulttuuri lisää hyvinvointiamme monella tavalla. Lisäksi se auttaa meitä kestämään vaikeita aikoja, kuten korona-aikaa. Kulttuuri myös luo Suomeen työpaikkoja.

Kulttuuri tarvitsee lisää rahaa. Kulttuurialan perusrahoitus tulee valtiolta. Tavoite on, että valtio antaa kulttuurille noin 120 miljoonaa euroa enemmän kuin nyt. Tällöin kulttuurin osuus valtion budjetissa on 1 prosentti valtion menoista. Valtion budjetissa eli talousarvioissa suunnitellaan valtion tulot ja menot. Kulttuurin budjetin tekee opetus- ja kulttuuriministeriö. Eduskunta hyväksyy budjetin.

1. Luovat alat tuovat Suomeen työtä ja talouskasvua

Luovat alat tuovat Suomeen työtä ja tuottavat rahaa valtiolle. Luovat alat tarkoittavat ammatteja, jotka liittyvät taiteeseen ja kulttuuriin. Esimerkiksi peliala, elokuvat, musiikkiala
ja mainosala ovat luovia aloja.

Luovien alojen kasvu tukee kestävää kehitystä. Kestävä kehitys tarkoittaa, että luonnonvaroja säästetään ihmisille myös tulevaisuudessa. Taide ja kulttuuri perustuvat aineettomiin asioihin, joten ne eivät lisää hiilipäästöjä ilmakehään. Näin ne tukevat pyrkimystä vähentää haitallisia hiilipäästöjä, jotka huonontavat ilman laatua.

Mitä pitää tehdä?

• Luovien alojen pitää saada enemmän arvostusta ja rahaa.
• Valtion pitää auttaa ihmisiä, jotka haluavat perustaa luovan alan yrityksen.
• Valtion pitää tukea yritysten ja kulttuurialan yhteistyötä.
• Kulttuurimatkailua pitää kehittää. Kulttuurimatkailu on matkailua, jossa tutustutaan tietyn alueen kulttuuriin ja taiteeseen.
• Suomalaista kulttuuria pitää tuoda enemmän esille, kun Suomea markkinoidaan ulkomailla.
• Kulttuuria pitää viedä enemmän ulkomaille, ja kansainvälistä yhteistyötä pitää tehdä enemmän.

2. Lapsilla on oikeus kulttuuriin ja taiteeseen

Lapsilla ja nuorilla on oikeus tehdä ja kokea kulttuuria. Heillä on oikeus luovuuteen ja taiteeseen. Perheen asuinpaikka tai rahatilanne ei saa vaikuttaa asiaan.

Taideopetus ja taidekasvatus kehittävät luovaa ajattelua ja kädentaitoja. Tarvitsemme näitä taitoja, kun rakennamme tulevaisuuden Suomea.

Mitä pitää tehdä?

• Lasten ja nuorten kulttuuripalveluista pitää huolehtia. Esimerkiksi teatterien ja kirjastojen täytyy olla tasa-arvoisia ja saavutettavia. Hyvä saavutettavuus tarkoittaa,
  että esimerkiksi liikkuminen, näkeminen ja kuuleminen on helppoa.
• Jokaisessa koulussa pitää tehdä kulttuurikasvatussuunnitelma. Näin kaikki lapset saavat kulttuurikasvatusta.
• Kulttuuria pitää tuoda päiväkoteihin, kouluihin ja nuorisotyöhön. Kulttuuri ja taide lisäävät iloa, vahvistavat mielenterveyttä ja vähentävät stressiä.
• Joka lapsella pitää olla mahdollisuus harrastaa kulttuuria koulupäivän aikana tai sen jälkeen. Koulun pitää tarjota esimerkiksi ilmaisia musiikkikerhoja ja pelikerhoja.
• Lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa pitää edistää.
• Taiteen perusopetusta täytyy vahvistaa. Lasten pitää saada taiteen perusopetusta
  taidekouluissa vapaa-ajalla.

3. Kaikilla on yhdenvertainen oikeus kulttuuriin ja taiteeseen

Jokaisella pitää olla oikeus kulttuuriin vammasta tai rajoitteesta huolimatta. Yhdenvertaisuus lisää osallisuutta ja vähentää eriarvoisuutta.

Kulttuurin harrastamisesta on monia hyötyjä. Kulttuuri vahvistaa terveyttä ja mielen hyvinvointia. Kulttuuri auttaa ymmärtämään itseä ja muita. Kulttuuriin osallistuminen vähentää yksinäisyyttä ja lisää yhteisöllisyyttä.

Mitä pitää tehdä?

• Päättäjien täytyy varmistaa, että kaikki voivat harrastaa kulttuuria. Kulttuuria pitää olla tarjolla runsaasti ja monipuolisesti. Vamma ei saa estää osallistumista.
• Kulttuuria ja taidetta pitää olla tarjolla kaikkialla Suomessa.
• Kulttuuripalveluissa täytyy huomioida eri kielet ja kulttuurit sekä ihmisten erilaisuus. Myös vammaisilla ihmisillä täytyy olla oikeus kulttuuriin.
• Kulttuurin ja taiteen täytyy olla osa maahanmuuttajien kotouttamista.

Rosa Meriläinen
pääsihteeri

EDIT 8.6.2022: Tuohimetsä päivitti tekstiä hieman Selkokeskuksen ohjeistuksen mukaisesti ja eduskuntaohjelmalle myönnettiin selkotunnus.