Kulttuuri- ja taidealan moninaisuus on sen vahvuus

Cuporen tuore tutkimus osoittaa, että kulttuuria rahoitetaan lähes kaikilta hallinnonaloilta. En näe tätä ongelmallisena sirpaleisuutena, vaan kulttuurin luonteeseen kuuluvana asiana: kulttuuria syntyy ja kulttuuri on tarpeen inhimillisen elämän kaikilla osa-alueilla. On sitten kysymys maakuvatyöstä tai rakennussuojelusta, kulttuuri on väistämättä osa sitä. Mitä useampi ministeriö lisää kulttuurityötään, sen parempi.

Kulttuuriministerin, kulttuuriministeriön ja kulttuuribudjetin tehtävä on vaalia taiteen itseisarvoa ja kokonaisuutta: että kulttuuripolitiikan keskeiset tavoitteet todella toteutuvat. Että meillä säilyy kansainvälisesti korkeatasoinen ja monipuolinen kulttuurin ja taiteen kenttä. Että kulttuuria ja taidetta on saatavilla valtakunnallisesti ja saavutettavuus entisestään paranee.

Erityinen haaste ja velvollisuus meillä on pitää huoli siitä, että uudet suomalaiset pääsevät niin tekijöiden kuin kokijoiden joukkoon mukaan. Onhan kulttuurin ja taiteen painoarvo kasvamassa nyt, kun ymmärretään yhteisöllisyyden merkitys demokratian ja oikeusvaltion peruspilarina. Kulttuurilla ja taiteella on tärkeä rooli siinä, että ihmiset oppivat ilmaisemaan itseään ja ymmärtämään toisten itseilmaisua. Ilman tätä me emme tule nähdyksi ja kuulluksi.

Luovat alat on ekosysteemi

Kulttuuri- ja taidealalla niin ikään on monia toimijoita, jotka tuottavat tärkeää tietoa alan vaikuttamistyön tueksi ja tekevät vaikuttamistyötä. Kukin tietysti omasta näkökulmastaan, mutta pääsääntöisesti samaan suuntaan. Se on osa luovien alojen ekosysteemiluonnetta: kaikki ovat riippuvaisia toinen toisensa kukoistukseksi.

Kaikki ihmiset ovat jollain tavalla kulttuuri-ihmisiä, mutta toki löytyy ihmisiä – myös kulttuuriammateista – joilla ei riitä ymmärrystä jollekin sellaiselle kulttuurin ja taiteen muodolle, joka ei vastaa omaa makua. Itse toivon, että tulevaisuudessa yhä useampi sitoutuisi juuri moninaisuuteen: vaikka kuntapäättäjä ei kuuluisi jonkin tietyn taidelajin yleisöön, hän voi silti nähdä sen merkityksen kokonaisuudelle. Ymmärtää, että sitäkin kannattaa rahoittaa, mikä ei niin ole oma juttu.

Kulttuuriala ennennäkemättömällä innolla kuntavaaleihin!

Kuten tuoreessa Euroopan tekijänoikeusjärjestöjen tutkimuksessa luovista aloista todetaan, tämä kokonaisuus tarvitsee vääjäämättä julkista rahoitusta. Suomessa kunnilla on niin keskeinen rooli kulttuuripolitiikassa, ettei ilman kuntien rahoitusosuutta ala kukoista. Siksi useimmat luovien alojen toimijat ovat aktivoituneet kuntavaalikampanjoineen ja -ohjelmineen. Tällä kertaa mielestäni erityisen laajalla rintamalla, hyvissä ajoin ja komein suunnitelmin. Tässä muutama esimerkkiä tärkeiden yhteistyökumppaniemme kuntavaalitavoitteista:

Sivistystyönantajat Sivista: https://www.sivista.fi/vaikutamme/keskeiset-viestimme/kuntavaalit-2021/

Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty: https://lyhtyprojekti.fi/ajankohtaista/kulttuuria-kuntaan-aineisto-kuntavaaleihin/

Kulttuurihyvinvointipooli: https://www.kulttuurihyvinvointipooli.fi/kulttuurihyvinvointipoolin-kuntavaalitavoitteet-2021/

Akavan erityisalat: https://www.akavanerityisalat.fi/nain_vaikutamme/yhteiskunnallinen_vaikuttaminen/kuntavaalit_2021

Rosa Meriläinen

pääsihteeri

Linkki Cuporen tutkimukseen: https://www.cupore.fi/fi/tietoa/uutiset/valtio-rahoittaa-kulttuuria-monin-puroin-eri-hallinnonaloilta

Linkki tekijänoikeusjärjestöjen tutkimukseen: https://www.teosto.fi/tutkimus-kulttuuri-ja-luovat-alat-avainasemassa-euroopan-kasvussa/