Kulttuuri näkyy puolueiden kuntavaalitavoitteissa

Kulttuuri näkyy kaikkien puolueiden kuntavaalitavoitteissa. Hyvinvointi, yhteisöllisyys ja elinvoima yhdistävät puolueiden kulttuuripoliittista ajattelua, samoin esimerkiksi kirjastojen merkityksen tunnistaminen.

Puolueiden kuntavaaliohjelmien vertailussa täytyy aina ottaa huomioon se, että vaaliohjelmien mitta ja siten yksityiskohtien paljous vaihtelee. Otsikkotaso kertoo paljon prioriteeteistä, samoin ajettavien asioiden järjestys.

Kultaiset papukaijamerkit saa tällä kertaa kuntavaaliohjelmistaan keskusta ja SDP. Keskusta kulttuurin nostamisesta kolmen kärkeen, SDP uudesta kulttuuripoliittisesta avauksesta.

Keskusta

Kulttuuripuolueena loistaa kuntavaaleissa 2025 Suomen keskusta, joka on nostanut kulttuurihyvinvoinnin yhdeksi kolmesta kuntalaiselle tärkeästä arjen palvelusta. Heidän kuntavaalikärkensä numero 2 kuuluu näin: Liikettä ja kulttuuria kansalle! Kohtuuhintaiset palvelut ovat halpa lääke. 

Tästä keskusta ansaitsee kultaisen papukaijamerkin, sillä myös Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry omissa vaalitavoitteissaan korostaa kulttuuria kustannustehokkaana ratkaisuna hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. 

Keskustan kuntavaaliohjelma on pituudeltaan varsin napakka, joten syvemmälle keskustalaiseen kulttuuripolitiikkaan pääsee lukemalla heidän vuonna 2022 julkaisemansa sivistyspakka.

Kokoomus

Kokoomus perinteisenä sivistyspuolueena mainitsee kulttuurin kuntavaaliohjelmansa johdantotekstissä. Kokoomus toteaa eri ihmisten toivovan eri asioita: Jotkut arvostavat luonnon puhtautta ja ihmisen kokoisia taajamia. Toiset haluavat kulttuuritarjontaa ja sykettä. Tämän voi tulkita niin, että kulttuuri ja tapahtumat ovat erityisen tärkeitä kaupunkilaisille, ja siten osa kokoomuksen kaupunkipolitiikkaa.

Kulttuurilla ja liikunnalla hyvää arkea -osuudessa kokoomus avaa kulttuuripoliittista ajatteluaan tarkemmin. Siinä näkyy harrastustoiminnan lisäksi teattereiden, museoiden ja kirjastojen kaltaiset kuntapalvelut, ja myös julkinen taide. Kulttuuri nähdään sekä ihmisten hyvinvoinnin, että kunnan elinvoiman lähteenä.

Kristillisdemokraatit

KD:n kuntavaaliohjelma on varsin pitkä ja yksityiskohtainen. Siitä löytyy otsikkotasolta sekä lukeminen että kulttuurihyvinvointi. Johdantokappaleessa tapahtumat nähdään yhteisöllisyyden luojina, ja kulttuuri ylipäänsä nähdään yhdeksi merkittäväksi kunnan tehtäväksi.

Koulutuspoliittisessa osiossa otetaan kantaa ajankohtaiseen keskusteluun taideaineiden opetuksesta linjaamalla, että “Taito- ja taideaineiden erikoisluokkia, kuten musiikki-, kuvataide-, ilmaisutaito- ja liikuntaluokkia, ei pidä karsia.” Myös joulukuvaelma ja suvivirsi on mainittu. “Tahdomme vaalia perinteistä kristillistä kulttuuria osana suomalaista kansallista identiteettiä ja arvopohjaa.”, ohjelmassa todetaan.

Perussuomalaiset

Perussuomalaisten kuntavaaliohjelma on varsin pitkä ja yksityiskohtainen, ja kulttuuri mainitaan jo kolmannella rivillä jokapäiväiseen elämään liittyvänä julkisen vallan toimena. Monikulttuurisuus ja kielet näkyvät ohjelman koulutuspoliittisessa osuudessa vahvasti ja siinä yhteydessä on mainittu esimerkiksi musiikin opetus kaikille kuuluvana asiana, josta ei voi saada erivapauksia.

Koulujen osalta on mainittu niin poikien lukeminen, kuin laadukkaat oppimateriaalit. Varsinaiset kulttuuripalvelut tai kulttuuriharrastukset eivät perussuomalaisten ohjelmassa näy, vaikka vahva suomalaisuuden puolustus on toki myös kulttuuripoliittinen kysymys.

RKP

Kulttuuri ja liikunta nähdään RKP:n kuntavaaliohjelmassa hyvinvoinnin, elinvoiman ja viihtyisyyden turvaajina. Kirjastot, musiikkiopistot ja taidekoulut nimetään paikallisyhteisön hyvinvointitekijöiksi. RKP näkee kulttuurielämyksien vahvistavan yhteisöllisyyttä.

RKP:n kuntavaaliohjelmassa mainitaan myös erikseen saamelaisten kulttuuriautonomian takaaminen. Ylipäänsä vähemmistöjen oikeudet, yhdenvertaisuuskysymykset ja rasismin torjunta näkyvät vahvasti RKP:n ohjelmassa. Näillä kaikilla on kulttuuripoliittinen ulottuvuutensa.

SDP

Demareiden vaaliohjelma on yhdistetty kunta- ja aluevaaliohjelma, joten sen kärjessä korostuu ymmärrettävästi hoitoonpääsy. Kulttuuripolitiikalle on kuitenkin omistettu oma lukunsa, jonka otsikko kuuluu: “Huolehditaan harrastusmahdollisuuksista ja panostetaan kulttuuriin.” Täsmentäen leipätekstissä sanotaan, että panostetaan kulttuuripalveluihin. 

SDP:lle kultainen papukaijamerkki uudesta kulttuuripoliittisesta avauksesta! Kulttuurialan toimijathan ovat nyt merkittävästi lisäämässä varainhankintaansa, joten SDP on kannustamassa tätä vastinrahalla: “Kunnat voivat tukea kulttuuritoimijoita vastinrahalla, jossa ne sitoutuvat maksamaan jokaista yksityistä lahjoitusta kohden vastinetta sovittuun kattoon asti. Toteuttamismalleja on useita ja ne on räätälöitävä vastaamaan kuntien tilanteita.”

Vasemmistoliitto

Vasemmistoliiton vaaliohjelma on yhdistetty kunta- ja aluevaaliohjelma. Otsikkotasolta löytyy linjaus: “Taide ja kulttuuri kuuluu jokaiselle”. Koulutuspoliittisessa osiossa on pitkä pätkä painotetusta opetuksesta. Vasemmistoliiton linjan ydin on, että painotettua opetusta on tarjottava tasapuolisesti kaikille, eikä painotettu opetus saa toimia luokkajaon perustana. 

Myös kulttuuripalveluiden osalta vasemmistoliiton ohjelmassa painottuvat keinot lisätä kulttuurin ja taiteen saavutettavuutta. Esimerkiksi yhtenä keinona on mainittu kaikukortti, jonka avulla sosiaalitoimen asiakkaat voivat saada maksutta kulttuuripalveluja. 

Vihreät

Vihreiden kuntavaaliohjelmaa ei vielä ole hyväksytty, mutta sen luonnos löytyy internetistä. 19.2. versiossa kulttuuri näkyy omana otsikkonaan: “Panostamme kulttuuriin ja vapaa-aikaan”. Vihreät painottavat kulttuurin ja taiteen saavutettavuutta. Yhtenä keinona on mainittu kulttuurikasvatussuunnitelmat.

Tämän lisäksi koulutuspoliittisessa osiossa todetaan, että kulttuurin ja kirjaston kaltaiset keskeiset peruspalvelut tukevat sivistystä ja kouluttautumista. Erilaiset kestävän kehityksen kysymykset ymmärrettävästi painottuvat vihreiden ohjelmassa. Talouden kestävyyden osalta todetaan mm. kulttuurimatkailun mahdollisuudet.