Kulttuuri on kasvuala

Kulttuuri- ja taidealan kasvua ei pysäytä mikään – voisimme kyllä kotimaisen kulttuurin kasvun tiellä olevan käsijarrun poistaa takaamalla ennakoitavan ja riittävän julkisen rahoituksen, edistämällä luovien sisältöjen liiketoiminnallistamista ja luovien alojen kansainvälistämistä. Tässä blogissa teen katsauksen muutamaan tutkimukseen.

Luovat alat Euroopan suurimpia työllistäjiä

Konsulttiyhtiö EY:n laatimassa tutkimuksessa ”Eurooppaa jälleenrakentamassa: kulttuuriin ja luovuuteen perustuva talous ennen ja jälkeen koronan” kuvataan luovien toimialojen kasvua Euroopassa. Ne muodostivat ennen koronaa 4,4 % EU:n bruttokansantuotteesta. Luovat alat kuuluivat myös Euroopan suurimpien työllistäjien joukkoon. 

EY:n tutkimuksessa luovaan alaan luettiin niin perinteiset kulttuurialat kuten kuvataiteet, musiikki, esittävä taide ja kirjallisuus mutta myös arkkitehtuurin, median ja peliteollisuuden osa-alueet. Näillä katsottiin olevan keskeinen rooli myös korona-ajan jälkeisessä talouden jälleenrakennuksessa.

Kulttuuriala ja luovat toimialat kasvoivat vuosina 2013–2019 nopeammin kuin EU:n talous keskimäärin ja niiden kauppatase oli 8,6 miljardia euroa ylijäämäinen.

Lähde: https://www.teosto.fi/tutkimus-kulttuuri-ja-luovat-alat-avainasemassa-euroopan-kasvussa/

Taide kannattaa aina

Sitran fasilitoiman tietokortin tiivistelmä kulttuurin ja taiteen talousvaikutuksista on laadittu useaan tutkimukseen pohjautuen. Sen mukaan taiteen, kulttuurin ja luovien alojen suurimmiksi taloudellisiksi vaikutuksiksi arvioidaan niiden tuottamat sisällölliset heijastusvaikutukset toisille toimialoille. 

Ihan arkijärjellä ja silmämääräisesti on helppo nähdä, ettei kaikki taide ole bisnestä. Se voi silti olla taloudellisesti kannattavaa paikallis- ja aluetalouden näkökulmasta. Kulttuuri- ja taidepolitiikka kannattaakin sisällyttää kaikkeen aluekehitykseen ja nähdä myös sen taiteen arvo yhteiskunnalle, joka ei myy.

Lähde: https://kulttuurijataide.fi/wp-content/uploads/2019/01/Taiteen-ja-kulttuurin-vaikutukset-talouteen-tietokortti-09122018.pdf

Kulttuuri tarvitsee aina ja kaikkialla julkista rahoitusta kukoistaakseen

Kulttuurin vaikutusten tutkija Pier Luigi Sacco on analysoinut kulttuurin arvonluontia. Hän kuvaa uutta kulttuuritaloutta yhteisölähtöisenä ja muun yhteiskunnan kanssa vuorovaikutteisena avoimena alustana. Luovilla aloilla on oma ”teollinen” osansa, josta eri maissa käytetään vähän eri käsitteitä. 

Saccon mukaan luovilla aloilla on ei-teollinen ydin, joka pitää sisällään kulttuuriperinnön ja museot, esittävät taiteet ja visuaaliset taiteet, jotka ovat kuin luovan tuotannon laboratorioita. Saccon mukaan ne ovat elintärkeä dynaaminen voima luovassa taloudessa, vaikka eivät pärjää ilman julkista rahoitusta. Hänen mukaansa niissä on myös väistämättä hieman elitistinen luonne, mutta siitä huolimatta niistä pitäisi tehdä niin inklusiivisia eli kaikki mukaansa ottavia kuin mahdollista. 

Lähde: https://www.slideshare.net/Europeana/culture-30-building-competitiveness-and-innovative-capacity-through-culture-by-pier-luigi-sacco-a-vision-for-european-digital-cultural-heritage-2025-varna-28-29-may-2018

Heikkouksia ja vahvuuksia – molempia syytä tarkastella

Valtioneuvoston kanslian tilauksesta vuonna 2018 julkaistuun selvitykseen on kirjattu sekä kulttuurituotteiden että luovien sisältöjen osalta Suomen heikkouksia ja vahvuuksia. 

Kulttuuripalveluiden kategoriassa heikkouksiksi on tunnistettu teattereiden vähäinen rahoitus, pula musiikkituottajien ammattilaisista, tanssimanagereiden puute ja tanssin alan verkostojen heikkous. Vahvuuksiksi selvityksessä nimetään musiikin puolella vahva julkaisuosaaminen, vahvat alakulttuuriyhteisöt ja yleensä musiikin skaalattavuus ja digitoitavuus. Nykytanssi nimetään pioneerialaksi valo- ja äänisuunnittelun saaman kansainvälisen huomion osalta. Sekä teatterin että sirkuksen vahvuuksiksi selvityksessä nimetään vahva vaikutus alueelliseen yhteisöön.

Luovien sisältöjen osalta heikkouksiksi nimetään animaatioalan kapea näkeminen lastenkulttuuriksi ja animaatiotuotantojen pieni koko kansainvälisille markkinoille. Kirjallisuuden osalta heikkous on minimaalinen brändäys ja markkinointi. Televisioalan heikko kohta on kohderyhmälähtöisen markkinoinnin ja tekemisen vähyys. Suomen vahvuuksiksi luovissa sisällöissä selvitys nimeää tietokoneanimointiosaamisen, suomalaiset niche-elokuvat ja kirjallisuuden osalta digitaalisten alustojen luomat mahdollisuudet yhteiskirjoittamiseen – tämä lienee pikemminkin vanhassa kunnon SWOT-analyysissa mahdollisuus kuin vahvuus. TV-formaateissa on vahvaa näyttöä kyvyssä kansainvälisiin läpimurtoihin. Kirjoittamisen osalta vahduudeksi nimetään digitaalisten sisältöjen myynti ja vastuullisen journalismin hyvä maine.

Lähde: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161083/50-2018-Creaeco.pdf

Rosa Meriläinen

pääsihteeri