Kulttuuri on kaupungeille ratkaisu – ympäri maailmaa

Tuoreesta World Cities Culture Forum -raportista voi poimia lukuisia kansainvälisiä hyviä käytäntöjä ja keskeisiä lukuja myös suomalaisten kaupunkikehittäjien käyttöön. Monet näistä hyvistä käytännöistä, kuten kulttuurilähete museoon, on käytössä myös Suomessa, mutta tähän blogiin olen kaivanut raportista kansainvälisiä esimerkkejä inspiraatioksi.

Kulttuuri kaupunkikehittämisen ja hyvinvoinnin ratkaisuna

Kaupungit eri puolilla maailmaa hyödyntävät yhä systemaattisemmin kulttuuria, taidetta ja kulttuuriperintöä vastauksena keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin: kaupunkikehittämiseen, asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, arjen sujuvuuteen, elinvoiman vahvistamiseen sekä ekologisen elämäntavan edistämiseen. World Cities Culture Forum -verkoston aineisto osoittaa, että kulttuuri on monissa kaupungeissa strateginen väline kestävän kaupunkikehityksen ytimessä.

Hyviä käytäntöjä ovat esimerkiksi kulttuurilähetteet, joita myös Suomessa jotkin hyvinvointialueet tarjoavat esimerkiksi ikäihmisille. Raportti nostaa esiin Brysselin ja Montréalin mallit, joissa lääkärit ohjaavat potilaita museoihin ja kulttuuritapahtumiin mielenterveyden tukemiseksi.

Sairaaloissa tehtävästä kulttuurihyvinvointityöstä raportti nostaa brasilialaisen sinfoniaorkesterin, joka esiintyy kaikissa kaupungin julkisissa sairaaloissa vahvistaen potilaiden ja henkilöstön hyvinvointia. Edinburghissa on kehitetty dementiaystävällisiä esittävän taiteen ohjelmia ja Kiovassa käytetään taideterapiaa sodan aiheuttamien traumojen käsittelyssä.

Raportin mukaan yli 40 % kaupungeista käyttää taidelähtöisiä keinoja nuorten mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen ja yli 50 % kaupungeista raportoi yhteistyöstä kulttuuri- ja terveyssektorin välillä.

Kulttuuri kaupungin elinvoiman ja talouden vahvistajana

Esimerkiksi Pariisi, New York ja San Francisco suojaavat taiteilijatyötiloja osana kaupunkisuunnittelua ja torjuvat sen avulla muun muassa gentrifikaation haittoja. Los Angelesin ja Austin Art for All -ohjelmissa käytetään kulttuuria julkisessa tilassa parantamaan kaupunkitilan turvallisuutta. Jopa 94 % kaupungeista suojelee luovia työtiloja kaupungistumisen paineissa, ja jopa 97 % kaupungeista aktiivisella politiikalla kehittää yöaikataloutta (night-time economy) ja kulttuurisia tiloja.

Matkailuverot kulttuurin rahoituskeinona on mainittu Suomen kulttuuripoliittisessa selonteossa yhtenä kehittämiskohteena. Montréal ja Austin jo ohjaavat hotelliverot suoraan festivaaleihin ja kulttuuri-infrastruktuuriin. Itse asiassa 27 % kaupungeista käyttää matkailuveroja kulttuurin rahoittamiseen.

Luova talous on osana kaupungin strategiaa muun muassa Chengdussa ja Guangzhoussa, jotka hyödyntävät kulttuuria ja digitaalisia luovia aloja kaupungin talouden monipuolistamisessa. 66 % kaupungeista pitää kestävää kulttuurimatkailua keskeisenä strategisena painopisteenä.

Kulttuuri ekologisen elämäntavan ja ilmastotoimien edistäjänä

Esimerkiksi Kööpenhaminassa, Varsovassa ja Kölnissä luovat ohjelmat tukevat vähähiilisiä elämäntapoja. Kiertotaloutta edistetään kulttuurialan sisällä Tukholmassa, jossa Material Magasinet vähentää kulttuurisektorin jätettä uudelleenkäytön kautta. 88 % kaupungeista on ottanut käyttöön tai kehittää kulttuuriin liittyviä ilmastopoliitikkoja ja 70 % kaupungeista parantaa kulttuuri-infrastruktuurin energiatehokkuutta.

Kansainvälinen vertailu osoittaa, että kulttuuri, taide ja kulttuuriperintö ovat tehokkaita, monivaikutteisia ja kustannustehokkaita keinoja edistää hyvinvointia, kaupunkien elinvoimaa ja ekologista kestävyyttä. Kaupungeissa, joissa kulttuuri on aidosti otettu osaksi strategista päätöksentekoa, saavutetaan parempaa sosiaalista koheesiota, terveempiä asukkaita ja kestävämpää kaupunkikehitystä.

Lähde: WCCF Report 5th Edition (worldcitiescultureforum.com)