Kulttuuri on osa elinkeinopolitiikkaa – tutkijat suosittelevat poikkihallinnollisia yhteistyörakenteita

Kulttuuripolitiikan tutkimuslaitoksessa Cuporessa on meneillään tutkimushanke luovista aloista valtion tutkimusta, kehittämistä ja innovaatioita koskevan politiikan eli TKI-politiikan osana. Tutkimusaihe on erinomaisesti valittu, sillä TKI-panostukset ovat parlamentaarisesti* valittu keskeiseksi kasvupanostukseksi. Cuporen tutkijoiden mukaan TKI-panostusten soveltaminen luoville aloille on monin kohdin epäselvää.

Kuvitusteksti
Kulttuuripolitiikan tutkimuslaitoksessa Cuporessa on meneillään tutkimushanke luovista aloista valtion tutkimusta, kehittämistä ja innovaatioita koskevan politiikan eli TKI-politiikan osana. (Kuvitus: Jutta Kivilompolo. Muokkaus: Andrea Soilander)

Taiteilijoiden työskentelyedellytykset olennaista luovalle taloudelle

Tutkimushanke on julkaissut tuoreen työpaperin, jonka keskeinen ehdotus on pitkäaikainen yhteistyörakenne luovien alojen edistämiseen. Tehdyn politiikan heikkoudeksi pirstaleisuuden lisäksi nimetään se, ettei luovia sisältöjä tunnisteta lainkaan innovaatiopolitiikassa. Luovien alojen edistämisen pirstaleisuus on johtanut siihen, etteivät luovien alojen innovaatiot riittävästi kehity, eikä niiden kaupallista potentiaalia hyödynnetä.

Rahoituksen osalta Cuporen erikoistutkija ehdottavat rahoitusmuotoja, jotka soveltuvat pienyrityksille ja freelancer-toimijoille, joustavia rahoitusmalleja erilaisille kulttuurihankkeille sekä rahoitusta luovien alojen kansainvälistymiselle. 

Työpaperissa todetaan, että ammattitaiteilijat on aiemmissa selvityksissä tunnistettu tärkeiksi luovan talouden kannalta, mutta heidän työskentelynsä edistäminen on silti pidetty erillään luovien alojen kehittämistoimista. Cupore arvioi, että se johtunee jumiutuneesta käsityksestä politiikkasektorien työnjaosta eli toisin sanoen työ- ja elinkeinoministeriö ajattelee, ettei sen homma ole edistää ammattitaiteilijoiden työskentelyä, vaikka se olisi luovan talouden kannalta viisasta.

Ei mitä tahansa kasvua, vaan luovaa ja merkityksellistä kasvua!

Cupore myös benchmarkkaa muiden Euroopan maiden rahoitusmalleja, joissa luovien alojen yrityksiä tuetaan kattavasti yrityksen kehityksen eri vaiheissa ja useilla eri tavoilla. Suomen kannattaakin hakea mallia niistä maista, jotka ovat muuten yhteiskuntina varsin samanlaisia, mutta ovat onnistuneet luomaan Suomea elinvoimaisemman luovien alojen ekosysteemin. 

KULTA ry on sinänsä hyvin tyytyväinen siihen, että Luovan talouden neuvottelukunta työskentelee tällä hetkellä ahkerasti kasvustrategian parissa. Tässä on tekemisen paikka koko Suomen valoisamman tulevaisuuden eteen: luoda kasvua ja työllisyyttä aineettomasti, merkitystä ja iloa elämään antaen.

Työpaperi on tiivis esitys, joka jokaisen kulttuuri- ja luovia aloja työkseen seuraavan kannattaa lukea. Työpaperin julkaisseessa tutkimushankkeessa työskentelevät kolme eri tutkimusalan tohtoria: Sakarias Sokka, Sari Karttunen ja Mervi Luonila.

* Parlamentaarinen tarkoittaa sitä, että mukana sovussa ovat kaikki eduskuntapuolueet, jotka ovat sitoutuneet TKI-panostuksiin riippumatta kunkin vaalin tuloksesta ja hallituksen kokoonpanosta. Parlamentaariset sovut eivät toki aina pidä, kuten tiedämme kipeän omakohtaisesti siitä, miten viime hallitusneuvotteluissa murtui Veikkaus-uudistuksen yhteydessä tehdystä parlamentaarisesta sovusta, joka koski muun muassa kulttuurin rahoitusta.

Rosa Meriläinen

Rosa Meriläinen on KULTA ry:n pääsihteeri, jonka tehtävä on lobata. Rosa rakastaa idioottivarmoja, selkeitä kuvaustekstejä.
Rosa Meriläinen är KULTA rf’s generalsekreterare.
Rosa Meriläinen is KULTA’s Secretary General.