Kulttuuri on osa huoltovarmuutta
Kun huoltovarmuudesta keskustellaan, esiin nousevat yleensä energia, logistiikka ja ruokahuolto. Mutta myös kulttuurilla on oma, keskeinen roolinsa. Huoltovarmuuskeskuksen raportti Kulttuurialan huoltovarmuus (2024) muistuttaa, että kulttuuri tukee kansalaisten henkistä kriisinkestävyyttä ja yhteiskunnan toimintakykyä.
Elämä jatkuu ja yhteisö kantaa
Raportissa todetaan: ”Kulttuuri ja taide lisäävät ihmisten kokemaa merkityksellisyyttä, jatkuvuutta ja osallisuutta. Ne luovat toivoa ja vahvistavat kriisinsietokykyä.” Tämä on huoltovarmuuden ydintä. Kriisitilanteessa ihminen tarvitsee paitsi ruokaa ja suojaa myös kokemuksen siitä, että elämä jatkuu ja että yhteisö kantaa.
Historiallisesti tiedämme, että sota-aikoina ja suurten murrosten keskellä musiikki, kirjallisuus ja teatteri ovat antaneet lohtua ja ylläpitäneet yhteisöllisyyttä. Sama pätee nykyhetkeen. ”Kulttuuripalveluiden jatkuvuus on osa henkisen kriisinkestävyyden infrastruktuuria,” raportissa painotetaan.
On tärkeää tunnistaa, että huoltovarmuus ei ole vain varmuusvarastoja ja toimitusketjuja. Se on myös kykyä säilyttää toivo ja yhteenkuuluvuus. Kulttuuri on tässä tehtävässä korvaamaton.
Kulttuuri on osa kokonaisturvallisuutta
Kulttuuri- ja taidealalla tunnistetaan yhä paremmin kulttuurin rooli osana suomalaista kokonaisturvallisuusajattelua. Huoltovarmuuskeskuksen julkaisua lukuunottamatta julkaisulähteitä on ollut tarjolla niukasti.
Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry onkin Maanpuolustuksen kannatussäätiön rahoituksella toteuttamassa hanketta kulttuurista turvallisuuskysymyksenä. Osana sitä tulee syntymään myös julkaisu kulttuurin merkityksestä kokonaisturvallisuudelle.
Olemme myös ilolla panneet merkille, miten moni kulttuuri- ja taidealan toimija kulttuuriperintöammattilaisista tapahtuma-alan yrityksiin on ollut kiinnostuneita osallistumaan Huoltovarmuuskeskuksen työhön.
Avainsanat: huoltovarmuus, kulttuuri, resilienssi, taide, yhteisöllisyys
