Kulttuuri on osa Suomen mielenterveyspolitiikkaa

KULTA ry antoi lausuntonsa luonnoksesta mielenterveyden edistämisen periaatepäätökseksi.

KULTA ry kiittää, että luonnoksessa on jo heti alun johdannossa todettu taide- ja kulttuurielämysten ja merkityksellisyyden kokemusten merkitys mielenterveydelle.

Luonnos on luonteeltaan poikkihallinnollinen ja siinä viitataan useisiin muihin valtioneuvoston keskeisiin asiakirjoihin. Kulttuuripoliittinen selonteko on ministeriryhmän käsittelyssä 15.8. joten olisi luontevaa, että sen havainnot siitä, miten saataisiin kulttuurin ja taiteen mielen hyvinvointia vahvistavat vaikutukset kaikenikäisille suomalaisille, liitettäisiin mukaan myös tähän luonnokseen.

Kulttuuri lievittämään yksinäisyyttä

KULTA ry on mukana järjestöjen yksinäisyysverkostossa, sillä kulttuuri pystyy osaltaan tuomaan ihmisiä yhteen ja tarjoamaan yhteisöllisyyden kokemuksia. Esimerkiksi Jyväskylän kaupungin kehittämä Kulttuuriluotsi -palvelu on hyvä käytäntö yksinäisyyttä lieventämään – yksi syy jäädä kotiin kun on se, ettei ole ketään kenen kanssa mennä. Kulttuuriluotsivapaaehtoiset voivat sitten käydä vaikka konsertissa ihmisen kanssa, jolta ystävä puuttui.

Luonnoksessa on nimetty sekä OKM:n että STM:n vastuulle tehtävä: “Tunnistetaan taiteen ja kulttuurin merkitys osana koko väestön mielenterveyden vahvistamista ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä”. Kulttuurihyvinvoinnin yhteistyö on näiden kahden ministeriön välillä vahvistunut Sipilän hallituksen kärkihankkeesta lähtien. Koska kulttuurihyvinvoinnin näkökulma on edelleen varsin uusi, se vaatii jatkuvaa STM:n ja OKM:n välistä vuoropuhelua ja rakennetta, jonka puitteissa vuoropuhelu käydään.

Pidämme siis erittäin tärkeänä joulukuussa 2023 STM:n ja OKM:n asettamaa Taiku 4 –yhteistyöryhmää, joka on asetettu koordinoimaan ja edistämään ministeriöiden välistä yhteistyötä. Sen avoitteena on edistää kulttuuriin liittyvää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä kansallisella tasolla. Puheenjohtajina toimivat osastopäällikkö Annakaisa Iivari (STM) ja ylijohtaja Riitta Kaivosoja (OKM), jotka ovat mukana myös kulttuuripoliittisen selonteon valmistelussa. Tämä toivottavasti tarkoittaa sitä, että myös mielenterveyden edistämisen periaatepäätöksen tavoitteet etenevät näiden kahden ministeriön yhteistyönä.

Taidelähtöiset menetelmät toimivat kuntoutuksessa

Kulttuuri ja taidelähtöiset menetelmät auttaa kuntoutumaan monista mielenterveyden haasteista ja ne auttavat myös pärjäämään sairauksien kanssa. Mielenterveyskuntoutujat itse pitävät mielenterveysbarometrin mukaan kulttuuria toimivana menetelmänä. Hyvinvointialueiden palveluohjauksessa tulisikin olla riittävät tiedot ja mahdollisuudet ohjata kulttuuripalvelujen ja taidelähtöisten menetelmien pariin, ja myös vankiloissa pitäisi olla nykyistä yhdenvertaisemmin saatavilla kulttuurista kuntoutusta, jotka ovat olleet vangeille mieluisia toimintamuotoja.

Kulttuuri mukaan työterveyden elintapaohjaukseen

Työterveydessä kulttuurin roolia elintapaohjauksessa tulisi niin ikään vahvistaa, sillä varsin usein se vielä unohtuu liikunnan, ravinnon ja unen rinnalta, vaikka tutkimusnäyttöä kulttuuriosallistumisen merkityksestä mielen hyvinvoinnille on kosolti. Onkin tärkeää, että jatkossa työkykyä, työhyvinvointia ja työterveyttä edistettäessä kulttuurihyvinvointi on yhtenä näkökulmana aina läsnä.