Kulttuuri tuottaa ja luo kasvua 

Kulttuurin ja taiteen alalla on aina ollut taloudellisia menestystarinoita, vaikka määrällisesti vähissä ovat ne kulttuuritoimijat, jotka rypevät rahassa tai jotka ylipäänsä olisivat olemassa ilman julkista tukea. Tämä ei tarkoita sitä, että kulttuuri ja taide olisi suuri kuoppa, johon lapetaan rahaa, joka sinne jää. Mitään tuottamatta, mitään antamatta. 

Kulttuurin ja taiteen vaikutuksista talouteen on olemassa tutkimustuloksia ja tilastoja.  Kulttuuriväki on oppinut kertomaan myös luvuin toimintansa vaikutuksista. Emme ole pieniä ja kurjia, vaan kasvuala, joka myös saa ja voi kasvaa loputtomiin. Ei ole sellaista pistettä, jossa yhteiskunnassa olisi liikaa kulttuuria ja taidetta.  

Joskus voi olla niin, että kuntapäättäjän näkökulmasta uuden taidetoimijan ilmestyminen avustuksenhakijaksi on budjettiongelma, mutta koko yhteiskunnan näkökulmasta ongelma on positiivista lajia. Helpottakaamme siis kuntapäättäjän tuskaa ja kertokaamme hänelle, miten paljon elinvoimaa kulttuuri voi tuottaa, miten iso toimiala kulttuuri on jo nyt. Kertokaamme, että maailmanlaajuisesti tarkasteltuna kulttuurialat ja luovat alat ovat nuoria, osallistavia ja yrittäjähenkisiä. Alat työllistävät suhteellisesti enemmän 15-29 vuotiaita kuin muut toimialat. Mikä mahdollisuus, miten hyvää työllisyyspolitiikkaa! Aloilla on myös runsaasti pieniä yrityksiä ja itsensä työllistäviä yrittäjiä. Mikä mahdollisuus, miten hyvää elinkeinopolitiikkaa! 

Yksittäisten lukujen ja tutkimusten relevanssia voi aina haastaa. Että mitä muka kertoo bruttokansantuote tai pääoman tuoton analyysi. Tuskin on kuitenkaan aivan tyhjää informaatiota se, että kulttuurialojen osuus oli vuonna 2016 3 % Suomen bruttoarvonlisästä, Suomessa oli yli 17 000 kulttuurialan yritystä, kulttuurialojen osuus kokonaiskulutuksesta oli lähes 5 %, kulttuuriammateissa työskenteli yli 126 000 henkilöä ja ROI-laskelmien mukaan yleiset kirjastot eri maissa tuottavat 4-5 euroa sijoitettua euroa kohti. Me tiesimme ennen tätäkin, että kirjastolaitos on tärkeä, mutta on hyvä osata kertoa, että se on myös taloudellisessa mielessä kannattavaa, ei ainoastaan mittaamattoman sivistysarvonsa vuoksi. 

Yksittäisten lukujen lisäksi kulttuurilla ja taiteella on talouteen kerrannaisvaikutuksia, jotka syntyvät siitä, että kun minä menen kavereideni kanssa katsomaan teatteria, menemme aina sen jälkeen syömään analysoidaksemme näkemäämme. Kyseessä on niin sanottu taloudellinen heijastusvaikutus. Kulttuurilla ja taiteella on myös epäsuoria taloudellisia vaikutuksia alan toimijoiden ostaessa itse jotain, mitä tarvitsevat työhönsä. On välillisiä vaikutuksia, kun artisti pistää saamansa palkkion kiertoon ostamalla jotain. 

Kulttuurin ja taiteen suurimmiksi taloudellisiksi vaikutuksista arvioidaan kuitenkin niiden tuottamat sisällölliset heijastusvaikutukset toisille toimialoille. Taide on luovien alojen T&K-toimintaa, se on yhdessä tieteen kanssa luovuuden pohjarakenne.  

Kuntapäättäjää kiinnostanee se, että taiteellinen ja kulttuurinen toiminta ja kulttuuriperintö synnyttävät ympärilleen eläviä ja kiinnostavia miljöitä sekä korkeaa elämänlaatua. Tätä kautta ne tarjoavat pitkäkestoista tukea alueiden ja kaupunkien kehitykselle. Tämä on helppo hahmottaa sen perusteella, millaisiin kaupunkeihin itse kukin suuntaa lomalle. 40 % matkailijoista kokee itsensä kulttuurimatkailijoiksi. Myös asuinpaikan valintaan kulttuuritarjonnalla on merkitystä. Minusta olisi vaikea muuttaa paikkaan, jossa ei voi käydä missään. 

Taidetoimijan matikka on pääsääntöisesti kuitenkin se, että julkista tukea tarvitaan, jotta kaikki nämä muut hyvät taloudelliset vaikutukset olisivat mahdollisia. 

 Kulttuurin ja taiteen vaikutuksista talouteen löydät lisää tietoa tästä tietokortista:

 Taiteen ja kulttuurin vaikutukset talouteen – tietokortti

Täältä taas löydät tietoa siitä, miten tietokortti on koostettu. 

 

Rosa Meriläinen
Pääsihteeri, KULTA ry