Kulttuurinen kestävyys on nouseva teema

Valtioneuvosto vastikään julkaisi kestävyysarvioinnin keskustelualoitteen. Ensimmäistä kertaa kulttuurinen kestävyys nousi otsikkotasolle, yhdeksi viidestä kärkiteemasta. Tämä on erinomaista, sillä huolellisena virkamiestyönä valmisteltu aloite ennustaa sitä, että kulttuuripolitiikan painoarvo tulee nousemaan. 

Kestävyysmurros eri ulottuvuuksineen on väistämättä politiikan keskiössä sekä tämän että seuraavan vuosikymmenen, joten kulttuurin ja taiteen on tärkeää pysyä sen keskustelun ytimessä. Siellä me nyt olemme. Kestävä kehitys ei koskaan jakaudu täysin erillisiin laatikoihin, vaan kestävän kehityksen keskustelut ovat väistämättä toimialojen yhteisiä. Kulttuuri on mukana, kun jaksamme kuunnella ja keskustella myös kaikkien muiden toimialojen huolia ja ideoita.

Kulttuurisen kestävyyden mittarit

Tavoitteena on löytää sekä mittareita että rajat myös kulttuuriselle kestävyydelle. Tämä on haaste, johon Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry mielellään osallistuu. 

Mittarit on helpohko nakki. Jo nyt mitataan sitä, mikä osa väestöä osallistuu kulttuurielämään ja miten kunnat tarjoavat kulttuuripalveluja eri väestöryhmille. Myös kulttuuriperintöstrategiasta on poimittavissa mittareita. 

Mutta entä kulttuurikestävyyden rajat? Kuinka alas lukutaito voi laskea, ettei demokratiamme enää sitä kestä? Kuinka vähän kotimaista kulttuuria voi olla tarjolla, jottei se surkastu? Kuinka alas voi kulttuuriosallistumisen aste pudota, ettei yhteisöllisyys murru? Tietopohja ei tässä ole yksiselitteistä.

Kulttuurisen kestävyyden tärkeys ymmärretään

Nostin juurikin lukutaidon esimerkiksi raja-arvojen asettamisen haasteesta, kun mittareista käytiin vastikään keskustelua valtiovarainministeriön tiloissa. Lukutaito on hyvä inhimillisen kehityksen mittari, mutta onko edes mielekästä asettaa rajaa, kuinka alas se voi laskea ennen kuin olemme kuilussa. Kuilun reunojen määrittämisen sijaan voi ollaa miellekkäämpää asettaa tavoitteita, ja niitä löytyy lukutaidon osalta kansallisesta lukutaitostrategiasta. 

Oli hauska huomata, miten eri positioista keskusteluun osallistuneet toimijat innostuivat pohtimaan lukutaidon kysymystä ja ylipäänsä eri tahot turvallisuuskomiteasta talouspolitiikan arviointineuvostoon ja Syke ympäristökeskukseen kokivat tärkeäksi, että kulttuurinen kestävyys on vahvasti mukana kestävyysarvioinnin kokonaisuudessa.