Kulttuuripoliitikkojen opittava seuraamaan terveyspolitiikkaa
Kulttuuripolitiikka ja terveyspolitiikka ovat Euroopan unionissa siinä mielessä samanlaisia politiikan lohkoja, että ne kuuluvat kansalliseen kompetenssiin, mutta EU-tason ohjelmia ja rahoituskanavia silti löytyy. Terveydenedistäjien tavoite on oikeastaan sama kuin meidän kulttuurilobbareidenkin: valtavirtaistaa oma näkökulma osaksi kaikkea politiikkaa, perustella sen taloudellista merkitystä ja kertoa, että EU-tason ohjelmilla on lisäarvoa.
Mihin EU:n sote-politiikan prosesseihin kulttuurihyvinvointi sopisi
- NCDs healthier together – komission aloite ei-tarttuvista taudeista. Aloitteen tavoite on edistää toimivimpia tapoja vähentää ei-tarttuvien tautien taakkaa.
- Sustainable & resilient health systems – osana kestävän kehityksen politiikkaa monet kansainväliset toimijat The World Economic Forumista WHO:oon keskustelevat kestävistä terveysjärjestelmistä.
- EU health union -komission aloite Euroopan terveysunionista. Suomenkielinen sivusto avannee selvät yhteydet kulttuurihyvinvointiin: https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/promoting-our-european-way-life/european-health-union_fi
- EU4health – vuoteen 2027 voimassa oleva visio terveemmästä EU:sta: https://ec.europa.eu/health/funding/eu4health-2021-2027-vision-healthier-european-union_fi
- Mental health strategy – tällainen on tuloillaan ja jos johonkin terveyspolitiikassa, niin mielen hyvinvointiin kulttuuri vaikuttaa merkittävästi.
- EU care strategy – parhaillaan meneillään oleva keskustelu EU:n hoivastrategiasta on saanut muutkin lobbarit liikkeelle.
Argumentteja, jotka tepsivät terveyspolitiikan ammattilaisiin
Parasta on aina, kun on kertoa sekä olemassaolevien hyvien käytäntöjen voima että tieteellistä näyttöä. Usein kvantitatiivinen tutkimus on terveyden alalla todistusvoimaisempi, kuin vaikkapa sosiologian alaan kuuluva laadullinen tutkimus. Tätä me tuskin pystymme hetkessä muuksi muuttamaan, vaikka tuskastuttaisikin. Kaikkialla on terveydenhuollossa pulaa resursseista. Siksi rahat halutaan käyttää juttuihin, jotka todistetusti toimivat. Siis todistakaamme. Myös yhteistyö terveydenalan organisaatioiden kanssa auttaa uimaan sisään ja olemaan uskottavia.
Kulttuurin ja kulttuurihyvinvoinnin teemat kannattaa niin kotimaassa kuin EU:ssakin ripustaa osaksi olemassaolevaa isoa yhteiskunnallista keskustelua, johon joka tapauksessa liittyy kosolti politiikkatoimia ja rahoitusta. Tällaisia ovat esimerkiksi digitaalinen siirtymä, ihmisiin investoiminen, hyvinvointitalous, kriisinsietokyky ja pandemian jälkien korjaaminen.
Rosa Meriläinen
pääsihteeri
Avainsanat: hyvinvointi, kulttuurihyvinvointi, kulttuuripolitiikka, terveyspolitiikka