Kuntien kulttuurin edistämistä mittaa THL:n TEAviisari
Kyllä ne kuntavaalit lopulta tulevat ja edelleenkin meille kulttuuri- ja taidealalla kuntien kulttuuripolitiikka on ratkaisevan tärkeää. Joten iloitkaamme mahdollisuuksista, joita THL:n TEAviisari antaa kulttuurinpuolustajalle!
Oli valtava edunvalvontavoitto koko kulttuuri- ja taidealalle, että THL otti mittariinsa mukaan kulttuurihyvinvoinnin näkökulman. Kulttuurin TEAviisari on julkaistu kerran ja nyt parhaillaan ollaan käynnistämässä uutta tiedonkeruuta. Viisari ei ole erityisen helppolukuinen, eikä sen viestintään ole varmastikaan riittävästi panostettu, mutta sen kysymyspatteristo on mahtava työväline kaikille kunnan kulttuuritoimen edustajille, joilla on halu saada näkyviin sen, missä kunta on onnistunut ja missä olisi vielä parannettavaa.
Varsinaisestihan kulttuurin TEAviisari mittaa kuntien hyvinvointia ja terveyttä edistävää kulttuuritoimintaa, mutta koska kaikella kulttuurilla on yhteys hyvinvointiin ja terveyteen, se mittaa ihan yleisesti kulttuurin edistämistä kunnassa.
Näin THL kuvaili tilannetta kunnissa vuoden 2019 tiedonkeruun pohjalta: ”Kulttuuri ja taide ovat viime vuosina löytäneet paikkansa osana kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, mutta toiminta kaipaa vielä vahvistamista.”
TEAviisari seuraa, miten eri väestöryhmiä huomioidaan. Tällä hetkellä lapset ja nuoret huomioidaan kuntien kulttuuritoiminnassa selvästi parhaiten, ikääntyneet ja työikäisetkin melko hyvin. Vähemmistö- ja erityisryhmien toiminnalle tavoitteet ja resurssit on määritelty heikoimmin.
Yli puolet, 59% kunnista, tarjosi lapsille ja nuorille kulttuuripalveluja. Tämä on siis parhaiten – lähes puolet ei tarjonnut lapsille ja nuorille kulttuuripalveluja. Vielä pienempi osa kunnista, vain 51%, tarjosi lapsille ja nuorille mahdollisuutta osallistua taiteen perusopetukseen maksutta tai saada maksuhuojennusta taloudellisen tilanteen perusteella.
Ilman kulttuuritoimen työntekijöitä ei ihmeitä synny
Osassa kuntia kulttuuritoiminnan ja hyvinvointia ja terveyttä edistävän kulttuuritoiminnan henkilöstöresurssit ovat erittäin vähäiset. Neljänneksessä kunnista kulttuuripalveluista vastaava johtava viranhaltija käytti puolet tai enemmän työajastaan yleisen kulttuuritoiminnan hoitamiseen. Noin puolessa kunnista tehtävään käytettiin vähemmän kuin yksi päivä viikossa. Joka kolmannessa kunnassa tehtävää ei johtavan viranhaltijan lisäksi hoitanut kukaan muu.
Kulttuuri on lakisääteinen palvelu. Tuore laki kuntien kulttuuritoiminnasta on edistyksellinen ja vaativa. Kaikilla kunnilla on vastuu järjestää kulttuuritoimintaa, jolla tuetaan paikallista kulttuuritoimintaa ja toimijoita. Sanamuoto on tosiaan vahva: järjestää. Kunnan yleisen kulttuuritoiminnan sisällöstä ja toteuttamistavasta päättää kunta.
Rosa Meriläinen
Avainsanat: