Leikkausvaalit – miten nostaa kulttuuribudjetti prosenttiin?

Kulttuuripolitiikan keskeinen tavoite on kulttuuribudjetin nostaminen prosenttiin valtion budjetista. Tätä investointia esitetään niin ministeriöiden yhteisessä tulevaisuuskatsauksessa kuin kulttuurialan tulevaisuustyöryhmän raportissakin. Se on myös KULTA ry:n hallitusohjelmatavoitteiden kärki. Lisärahoituksella haetaan niin kasvua kuin yhdenvertaisuuttakin.

Tulevaisuustyöryhmän raportissa on useita käytännön esimerkkejä siitä, mihin investointeja suositellaan lisättävän. Myös useimmilla kulttuuri- ja taidealan alakohtaisilla toimijoilla on summamääräisiä tavoitteita, joilla alaa toivotaan kehitettävän. Iso mutta liittyy kuitenkin valtiovarainministeriön painavaan asiantuntija-arvioon julkisen talouden mittavasta sopeuttamistarpeesta. Mitä mahdollisuuksia yhdelläkään toimialalla näissä olosuhteissa on vaatia lisärahoitusta?

Riittävätkö rahat?

Politiikan keskiössä on nyt kysymys ”riittääkö rahat”. Se liittyy niin valtiontalouteen kuin kotitalouksiinkin. Meidän kulttuurialalla on myönnettävä sopeuttamistarve ja ymmärrettävä lompakkovaalien huolia. Haluammehan omassa yhteiskunnallisessa vaikuttamistyössämme käyttää ministeriöiden asiantuntija-arvioita, joten emme voi myöskään sivuuttaa valtiovarainministeriön näkökulmia.

Onneksi meidän ei myöskään tarvitse. Kulttuurialaan on mahdollista investoida niin, että sen positiiviset talous- ja työllisyysvaikutukset ovat osoitettavissa. Monet poliitikot näkevät kulttuurin myös osana elinkeinopolitiikkaa ja useilla kulttuurialan toimijoilla itsellään on tietopohja kunnossa siitä, mitkä ovat investointien taloudelliset vaikutukset.

Kansalaisten kulttuurinnälkä on myös fakta. Ihmiset kaipaavat kulttuuria. Sekä lipunmyyntitilastot, että muut kulttuurin osallistumisesta kertovat mittarit kertovat, että suomalaiset ovat kulttuurikansaa, jotka haluavat kokea kotimaista kulttuuria.

Vaikka vapaa-ajan merkitys ihmisten kulutuksessa koko ajan voimistuu, ei kaikilla ole varaa kaikkeen. Siksi on tärkeää, että tarjolla on myös maksutonta ja hinnoiltaan julkisesti tuettua kulttuuria. Kulttuuriosallistuminen on tärkeä osa ihmisyhteisön osallisuutta, josta ei pidä ketään syrjäyttämän. Tässä ovat toki myös kuntien kulttuuritoimijat paljon vartijoina.

Kulttuuriin kannattaa investoida

Joka tapauksessa on kuultu ja tullaan vastakin kuulemaan myös kulttuuri- ja taidealaan kohdistuvia leikkausesityksiä. Esimerkiksi eri tahot ovat väläytelleet leikkauksia Yleisradioon, jolla olisi vaikutusta niin kotimaisen draaman kuin musiikinkin rahoitukselle, sekä alennettujen ALV-kantojen nostoa, jolla olisi vaikutusta esimerkiksi lipun hintoihin.

KULTA keskittyy edunvalvonnassaan tuomaan esiin sitä, miksi kulttuuriin kannattaa investoida.

Samaa positiivista otetta suosittelen myös muille kulttuurialan toimijoille. Fiksu viestinnän strateginen linja on edelleen kannattaa asioita, ei vastustaa. Kulttuurille haastaviin esityksiin kannattaa reagoida harkiten, muistuttamalla faktoin leikkausten vaikutuksista. Silti vielä olennaisempaa on osata kertoa kulttuurialan saavutuksista ja vaikutuksista, ja nostaa esiin ratkaisuja ja positiivisia esimerkkejä.

Sitran fasilitoima tietokortti kulttuurin talousvaikutuksista

Taloustutkimuksen infograafi kulttuurin tuotoksesta

Rosa Meriläinen

pääsihteeri