Luovien alojen TKI-tiellä useita toimijoita

Hidas tuottavuuden kehitys ja heikkenevä huoltosuhde vaarantavat hyvinvointivaltion rahoituksen. Taide auttaa.

Viime kaudella tehdyistä parlamentaarisista sovuista ainoa, joka on pitänyt, koskee TKI-tiekarttaa. Vahvasti sopeuttavan talouspoliittisen ajan keskellä investoidaan merkittävästi ja pitkäjänteisesti tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin. 

Taide on lähtökohtaisesti innovointia, mutta perinteisesti Suomessa teknologian kehittäminen on ollut T&K-politiikan kärjessä. Uusia teknologisia ratkaisuja tietysti tarvitaan, ja suomalaisista teekkareista sopii muutenkin olla ylpeitä. Osaamista on.

TKI-panostusten oltava uutta luovia ja vaikuttavia

Kun johonkin käytetään merkittävästi julkista rahaa, sen on oltava myös vaikuttavaa. Olen osallistunut vuosien varrella useisiin T&K-keskusteluihin, ja kaikkihan ovat tietysti yleisellä tasolla täsmälleen samaa mieltä: vaikuttavuus on tärkeää.

Käytännössä tietysti useimmat asiaan perehtyneet keskustelijat ovat samanlaisia kuin minä: ojassa on oma lehmä. Itselleni on ollut tärkeää kirittää tutkimusta siitä, mitä TKI ylipäänsä tarkoittaa luovilla aloilla ja saada eri tahot innostumaan luovien alojen mahdollisuuksista tuottaa tutkimuksen ja tuotekehityksen kautta aineetonta arvonlisää.

Tuottavuusajattelu uudistumassa

Talouskasvun kannalta olennaista on tietysti vanha kunnon laskentakaava: työntekijöiden määrä ynnä työn tuottavuus. Työntekijöiden määrän osalta kulttuuri- ja taidealan uudistumisella on oma roolinsa: pystymmekö tarjoamaan houkuttelevan kulttuuri- ja taide-elämän maahan työn perässä muuttaville?

Työn tuottavuudessa puolestaan aineettomassa arvonlisässä on mahdollisuutensa. Teknologia tuottaa tuottavuushyppyjä, kuten vaikkapa sen, että minun ei tarvitse enää käsin näpyttää tekstitystä somevideoihini, vaan siihen on olemassa varsin luotettavasti suomea tajuava sovellus. Homma, joka ennen vei kymmenen minuuttia, sujuu nyt sekunnissa.

Taiteen avulla huikeita ja omaperäisiä tuotteita

Tuottavuutta on kuitenkin sekin, että tehdään yksinkertaisesti houkuttelevampi tuote. Esimerkiksi rakennusteollisuudesta minulle kerrottiin innovaatiosta, joka oli syntynyt taiteen prosenttiperiaatteen sivutuotteena. Taiteilija oli tullut ohimennen innovoineeksi kokonaan uudenlaisen parvekekaiteen, josta on tullut kilpailijoista erottautuva myyntituote.

Taiteen vahvuus on omaperäisyydessä ja taiteilijoiden luovassa osaamisessa. Nykyään luovien alojen TKI-toimintaa edistävätkin KULTA ry:n lisäksi muun muassa Sivistystyönantajat, jonka palveluksessa asian päällä on Taiteen edistämiskeskuksen entinen johtaja Paula Tuovinen. Myös Taideyliopisto ja Sitra ovat tässä vahvoja ja tärkeitä pelaajia. KULTA on tehnyt luovien alojen TKI-toiminnan osalta yhteistyötä myös Helsinki GSE:n kanssa.

Olen luottavainen, että taiteen avulla Suomen kilpailukyky ja tuottavuus paranee. Vahva talous on myös kulttuurin etu, sillä tulemme pienessä Suomessa aina tarvitsemaan kulttuurin julkista rahoitusta, jotta kulttuuri kuuluisi kaikille jatkossakin.