Mikä on kuntavaalien tärkein teema?

Kesän aikana julkaistiin muun muassa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti koronapandemian seurauksista. Taiken Antti Huntus kirjoitti siinä erinomaisen artikkelin taiteen ja kulttuurin tilanteesta ja mahdollisuuksista. Kylmäävin ja tärkein huomio koski uhkia kulttuurin ja taiteen rahoitusjärjestelmälle: Veikkauksen tuottojen dramaattinen lasku – ensi vuodesta lähtien arviolta neljänneksen verran – ja toisaalta kuntien taloustilanne.

Kuntien kulttuuripalvelujen turvaamisesta on tulossa Huntuksen mukaan sukupolvitavoite. On todennäköistä, että seuraavan kymmenen vuoden aikana olennaisimmat kulttuuripoliittiset muutokset ja ratkaisut tapahtuvat juuri kunnissa. Löytyykö kunnilta viisautta ja riihikuivaa parantaa kuntalaisten elämää kulttuurin ja taiteen avulla?

Kunnat tukevat kulttuuria ja taidetta vuosittain yhtä suurella summalla kuin valtio eli noin puolella miljardilla eurolla. Erot kuntien välillä ovat suuria: alle viidestäkymmenestä eurosta per asukas neljäänsataan euroon per asukas.

Riippumatta siitä pitääkö kuntavaalien tärkeimpänä teemana kuntatalouden tervehdyttämistä tai kuntalaisten yhdenvertaisuutta, kulttuuri ja taide on osa ratkaisua. Me Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:ssä toivomme, että a) mahdollisimman moni kulttuurin ystävä lähtee kuntavaaleissa ehdolle ja b) mahdollisimman moni kuntavaaliehdokas huomaisi kulttuurin ja taiteen mahdollisuudet paremman kunnan rakentamisessa.

Kulttuuri vahvistaa kunnan taloutta

Kunta tarvitsee vetonauloja. Tuoreet tutkimukset esimerkiksi Jyväskylän kaupungin taidelaitosten ja Pori Jazzin aluetalousvaikutuksista osoittavat, että kulttuuri tuo rahavirtoja kaupungin keskustaan ja koko alueelle. Tutkimus osoittaa, että Pori Jazzin vaikutukset alueelle ovat ympärivuotisia ja pääsylipun ostaneet jättävät alueelle keskimäärin 365 euroa. Jyväskylän taidelaitosten aluetaloudellinen vaikutus mitattuna tuotantovaikutuksilla on kokonaisuudessaan vähintään noin 14,9 miljoonaa euroa.

Siellä missä väkimäärä kasvaa, on myös kunnan kulttuuriin käytettävien eurojen lisäännyttävä vähintään samassa suhteessa. Siellä missä väkimäärä vähenee, on tarkkaan harkittava kannattaako lyhytnäköisiä säästöjä tehdä juuri kulttuurista, jonka osuus menoista on pieni, mutta vaikutus alueen kokonaistaloudelle suuri. Kansainvälisesti on monen kokoisista kunnista esimerkkejä siitä, miten luomalla keskittymiä, joissa start up -yritykset ja kulttuuriväki työskentelee, alueen arvo ja vetovoima nousee ja työllisyys paranee.

Tässä linkki tietokorttiin kulttuurin ja taiteen tutkituista vaikutuksista talouteen: Taiteen ja kulttuurin vaikutukset talouteen -tietokortti (pdf)

Yhdenvertaisuutta pitää edistää myös kulttuuripolitiikassa

Kulttuuri ja taide edistävät ihmisen oppimista, hyvinvointia ja terveyttä. Ne tuovat merkityksellisyyttä ja osallisuutta elämään siinä mittakaavassa, että lasten ja nuorten kulttuuriaktiivisuus ennustaa myös pärjäämistä työelämässä. Kulttuuri ja taide pidentävät ikää, parantavat elämänlaatua ja edistävät mielenterveyttä. On siis huutava vääryys, etteivät kaikki pääse kokemaan ja tekemään mieluistaan kulttuuria ja taidetta. Kaikkien pitäisi päästä osalliseksi kulttuurin ja taiteen hyvistä vaikutuksista.

Konkreettisia ehdotuksia, joilla tämä tehdään:

1. Jokaiseen kuntaan tulisi laatia kulttuurikasvatussuunnitelma lapsille ja nuorille.
2. Julkisen taiteen suunnitelmalla ja taiteen prosenttiperiaatteen käytöllä lisää taidetta kaikkien ulottuville.
3. Vanhuspalvelujen ja kulttuuritoimen yhteistyöllä viedään kulttuuripalveluja palvelutaloihin ja osaksi kotipalveluja.

Lopuksi vielä pari lukuvinkkiä. Tästä Taiteen perusopetusliiton lausunnosta havainnollistuu hyvin konkreettisesti se, miten perheiden taloushuolet näkyvät lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksista ja miten kulttuurialan rahoitusuhat heijastuvat perheiden yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin: https://artsedu.fi/2020/04/valtioneuvoston-selonteko-julkisen-talouden-suunnitelmasta-vuosille-2021-2024/

Tässä puolestaan linkki tulevaisuusvaliokunnan raporttiin, johon viittasin blogin alussa: TuVJ 1/2020 Koronapandemian hyvät ja huonot seuraukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä (pdf)

Rosa Meriläinen
pääsihteeri
Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry