Mitä kulttuurikestävyys tarkoittaa?

Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry osallistuu kansainväliseen kampanjaan, jonka tavoitteena on saada kulttuurille oma kestävän kehityksen tavoite. Kampanjalla on omat sivut: https://kulttuurijataide.fi/kulttuuritavoite

Useimmille tulee kestävästä kehityksestä mieleen vain ympäristö. Hieman perehtyneemmät tietävät, että ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys liittyvät yhteen ja niitä on kaikkia edistettävä käsi kädessä. Tätä opetetaan Suomessa muun muassa Sitran kestävän talouspolitiikan johtamisen kurssilla, jonka itsekin olen käynyt. Kulttuurisen kestävyyden näkökulma ei ole vielä kivunnut kurssisisältöihin, mutta tiedemaailmassa asia trendaa.

Seitsemän tarinaa kulttuurikestävyydestä

Kulttuurikestävyys näkyy ainakin seitsemän eri tarinan kautta. Se liittyy perintöön: miten kieli ja kulttuuri siirtyy sukupolvelta toiselle. Kulttuuri myös tuo iloa ja merkitystä elämään aineettomalla tavalla. Kulttuuri luo työtä ja toimeentuloa ja on siten osa elinkeinorakenteen monipuolistumista, jota myös kestävän kehityksen raporteissa mitataan.

Myös monikulttuurisuus nähdään resilienssitekijänä eli erilaiset kulttuurit ja identiteetit vahvistavat yhteiskuntaa. Kulttuurilla on myös juuret maahan eli omaehtoisen kulttuurin ajatellaan sitovan ihmisiä kotiseutuun ja yhteisöön niin, että siitä halutaan pitää huolta. Suomessa esimerkiksi John Nurmisen säätiö on valjastanut meriympäristötyöhönsä merikulttuurin, jota tarinat synnyttäisivät rakkautta merta kohtaan. Mehän välitämme rakkaistamme ja olemme silloin valmiita myös epäitsekkäisiin tekoihin.

Kulttuuri ja taide voivat sisällöissään tukea luontosuhdetta ja ekologista ajattelua. Yksi kiintoisa käsite on ekokulttuurinen sivistys: se tarkoittaa sitä, että kulttuuri nähdään perustana aidosti kestävälle yhteiskunnalle.

Kaikki isot muutokset ovat kulttuurisia muutoksia

Kulttuuri vaikuttaa siihen, mitä arvostamme ja mihin haluamme aikaamme ja rahaamme käyttää. Suomessa kulttuurin kokonaiskulutus on nousussa, joka tukee tuotannon ja kulutuksen käännettä tavaroista palveluihin, bulkista johonkin aidosti tyydyttävään ja merkitykselliseen. 

Kulttuuri kannattelee vaikeina aikoina ja auttaa löytämään yhteyttä toisiin ihmisiin. Kulttuuri vaikuttaa siihen, millaisia ratkaisuja olemme valmiita hyväksymään. Ilman kulttuuria ei synny yhteisiä merkityksiä, eikä myöskään kestävää muutosta. 

Kun paikallinen teatteri saa nuoret innostumaan, kun kirjasto tarjoaa turvapaikan yksinäiselle, tai kun vanha kylätalo kunnostetaan yhteiseksi olohuoneeksi kyse on kulttuurikestävyydestä käytännössä. Kulttuurikestävyys on tapa pitää huolta siitä, että elämässä on sisältöä, iloa ja juuria, joista kasvaa tulevaisuuden kestävyys.