Nautinto ilman tuhoa

Ihminen tarvitsee nautintoa. Suuren nautinnon ei tarvitse olla helppoa ja tyhjäpäistä. Jo muinaiset kreikkalaiset keksivät katharsiksen idean eli taidenautinnon parissa saavutettavan puhdistautumisen ja hengen jalostumisen.  

Taidenautinnon yksi yhteiskunnallisista vahvuuksista muiden nautintojen rinnalla on se, ettei se perustu luonnonvarojen törsäämiseen. Kulutustottumuksien muuttuminen siten, että ihminen ei enää halua haalia tavaraa, vaan kokea elämyksiä, ohjaa yleisön kulttuurin ja taiteen äärelle. Suomessa toteutetun ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan palveluilla on yleensä tavaroita pienempi hiilijalanjälki ja kulttuuripalvelut ovat hiilitehokkaita. Kulttuuri ja taide on siis oikeasti hyvä kulutusvalinta. 

Minä olen aina ollut kamalan pihi ostamaan mitään tavaraa, mutta teatterilippu on sen sijaan aina hintansa väärtti – enkä jostain syystä laske kirjaa tavaraksi.  Onhan tuo olohuoneemme seinällä koreileva Mikko Paakkosen iso maalaus jostain näkökulmasta myös kerskakulutusta, mutta hällä väliä. En osaisi pitää kotinani huoneistoa, jonka seinillä ei ole itse ostamaani taidetta. 

Ei kulttuuri ja taide tosiaan aivan aineetonta ole. Esimerkiksi Sinfonia Lahden kansainvälisesti palkitussa Hiilivapaa –hankkeessa selvisi, että orkesterin hiilijalanjäljestä yli 80 prosenttia aiheutui liikenteestä. Kun ihmiset liikkuvat autolla, päästöjä syntyy.  

Kulttuurin ja taiteen ympäristövastuullisuutta on parannettu ja voidaan parantaa monilla eri toimilla. Materiaalit voivat olla ekologisia, energian- ja vedenkulutusta, samoin jätteitä, voi vähentää. Ympäristökuormitusta voi vähentää myös digitaalisuuden avulla ja liikenteen päästöjä vähentämällä.  

Taiteen ja kulttuurin keinoin voi myös innostaa ympäristömyönteisyyteen. Se ei tietenkään ole taiteen tehtävä, sillä taidetta saa tehdä muistakin lähtökohdista kuin yhteiskunnallisista syistä. Mutta minä kun olen tällainen politrukki, olen kirjoittanut libreton oopperaan, jonka tavoite on muuttaa maan energiapolitiikkaa. 

Taiteilijoiden osaamista on ihan sallittua hyödyntää erilaisissa yhteiskunnallisissa ponnisteluissa. Tutkimusten valossa luovan ja taiteellisen osaamisen avulla voidaan ympäristöhankkeissa lisätä ymmärrystä laajan osallistumisen tärkeydestä, synnyttää osallisuuden kokemuksia, tuottaa konkretiaa ja kosketeltavuutta abstraktiin kehitykseen ja luoda tilaa kokeellisuudelle ja riskinotolle.

Alla olevan linkin takaa löydät tietokortin taiteen ja kulttuurin vaikutuksista ympäristöön:

Taiteen ja kulttuurin vaikutukset ympäristöön – tietokortti

Tämän linkin takaa taas saat lisätietoa siitä, miten tietokortti on koostettu.

  

Rosa Meriläinen 

KULTA ry:n pääsihteeri 

Avainsanat:

KULTA ry

Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry on vuonna 2018 toimintansa aloittanut kulttuurin ja taiteen edunvalvoja. Järjestön tehtävä on parantaa kulttuurin ja taiteen yhteiskunnallista arvostusta ja taloudellisia toimintaedellytyksiä.
KULTA rf är kultur- och konstområdets centralorganisation. Vi arbetar för att stärka kulturens samhälleliga uppskattning och ekonomiska förutsättningar.
KULTA ry is a central organization for support and producer associations operating in the Finnish arts and culture industry. Its purpose is to advance the overall economic growth, operating conditions and social standing of the arts and culture industry.