Kulttuuri mukana uudessa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden indeksissä
Konsulttifirma FCG:ssä on kehitetty osana kuntien valtionosuusuudistuksen selvityksiä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden indeksi, jonka kärjessä koreilee yhteisöllisyydestään tunnettu Pedersören kunta.
(Kuvitus: Jutta Kivilompolo. Kuvan muokkaus: Toni Kitti.)
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden indeksi koostuu seitsemästä osa-alueesta, joiden tiedot on poimittavissa olemassa olevista tilastotiedoista. Ensimmäinen osa-alueista on vapaa-aika, jossa on kaksi mittaria: kulttuurin ja liikunnan edistäminen, sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yleisesti ja kouluissa.
Kuusi muuta osa-aluetta ovat terveys, tulotaso, asuminen, työttömyys, osallistuminen (äänestysaktiivisuus eri vaaleissa ja nuorten vaikutusmahdollisuudet) ja turvallisuus.
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kokonaisuus tukee kulttuurin kukoistusta
Indeksi on koko kulttuurialalle tärkeä: se osoittaa kunnille kulttuurin olevan olennainen osa sosiaalista kestävyyttä. Toisaalta se näyttää meille, että kunnan on helpompi pärjätä kulttuurin edistämisen mittarilla, jos sillä on muutkin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden rakennuspalikat kunnossa.
Hyvin menestyneet kunnat olivat tasaisen hyviä kaikissa selvityksen seitsemässä osa-alueessa. Kehnosti pärjänneillä kunnilla puolestaan korostuivat huonot pisteet terveyteen, työttömyyteen ja tulotasoon liittyvissä asioissa.
Tämäkin indeksi näyttää kuntien eriytymiskehitystä, jossa länsi voittaa idän. Kunnan koko ei vaikuta siihen, kuinka sosiaalisesti oikeudenmukainen se on, vaikka kärjessä onkin paljon kehyskuntia. Myös suuressa kaupungissa voi vallita sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Ja kulttuuria tosiaan voidaan edistää ihan kaikkialla, jos kunta niin haluaa.
Raha ei aina ratkaise
On syytä meidän kulttuurialalla olla tarkkana oman argumentoinnin kanssa liittyen rahoitukseen: ei näytä siltä että raha ratkaisee. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden mittaristolla pärjäämisessä ei ole suoraa syy-yhteyttä siihen, paljonko rahaa kunta ja valtio käyttävät kulttuuriin kunnan alueella.
Selvityksen tehnyt Eero Laesterä nostaa Yleisradion uutisessa keskeiseksi huomioksi, ettei valtion kunnalle maksaman valtionosuuden määrällä ole yhtäläisyyttä keskenään. Indeksissä saattaa pärjätä sellaiset kunnat, jotka eivät panosta palvelurakenteeseen. On pieniä kuntia, jotka panostavat paljon euroja asukasta kohden vapaa-aikatoimeen, mutta eivät silti pärjää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden indeksissä.
