Sukupuolten tasa-arvo kulttuurialalla

Yksi suurimmista tasa-arvon esteistä Suomessa on voimakas sukupuolisegregaatio eli ammattien, koulutuksen ja harrastusten voimakas eriytyminen sukupuolen mukaan. Miesten ja naisten elämänpolut eriytyvät jo siinä kohtaa, kun yhteiskunta on asettanut asevelvollisuuden vain miehille. 

Kulttuurialan osalta eriytyminen on alkanut varhain. Yläkouluikäisien urahaaveita mittaava TAT Talous ja nuoret -kysely näyttää, että kulttuuriala kuuluu tyttöjen top 3 -haaveisiin, mutta poikia kulttuuriala kiinnostaa niin vähän, että hyvä että vain hitusen nouseva palkki lattiasta erottuu.

Koska myös meillä kulttuurialalla on keskisuurena työllistävänä toimialana edistää sukupuolten tasa-arvoa Suomessa, tämä on ongelma joka meidän on velvollisuus ratkaista. Se on myös kulttuurialan oma etu: valta ja raha on niin ikään Suomessa sukupuolen mukaan latautunut, eivätkä naisisiksi määritellyt alat siten pääse arvostuksessa ja rahassa rypemään.

Kuilu ideaalin ja todellisuuden välillä 

Euroopan komissio on asettanut tasa-arvostrategiassaan kunnianhimoisen tavoitteen: vuoteen 2025 mennessä halutaan merkittäviä edistysaskelia kohti tasa-arvoisempaa Eurooppaa. Minusta tuntuu vahvasti siltä, että emme ole vielä parastamme panneet.

Tasa-arvostrategia painottaa, että jokaisella on oikeus valita oma polkunsa elämässä ja saada yhtäläiset mahdollisuudet kukoistaa, osallistua ja johtaa riippumatta sukupuolesta, identiteetistä tai taustasta.

Kulttuurin ja taiteen kentällä tämä lupaus ei vielä toteudu. Euroopan neuvoston ja komission linjaukset tuovat esiin, että tasa-arvon esteitä on edelleen: naiset ja muut vähemmistöt pääsevät harvemmin luoviin ja päätöksentekijän tehtäviin, palkkataso laahaa perässä, ja heidän työnsä arvostus jää usein vähäisemmäksi. Lisäksi sukupuolistereotypiat sekä seksuaalinen häirintä ja hyväksikäyttö ovat yhä vakavia ongelmia, jotka rapauttavat luottamusta ja estävät yhdenvertaista osallistumista.

Naisten tie johtotehtäviin haastava myös kulttuurialalla

Vuonna 2020 hyväksytyt neuvoston päätelmät tasa-arvosta kulttuurin alalla muistuttavat, että kulttuurilla on erityinen potentiaali haastaa nämä esteet ja edistää tasa-arvoa. Tämä näkökulma painottaa kulttuurialan omaa vastuuta. 

Neuvoston päätelmissä myös tunnustetaan, että kuilu ideaalien ja todellisuuden välillä on syvä. Esimerkiksi Ranskassa naisia on suurin piirtein puolet kaikista esittävien taiteiden opiskelijoista, mutta johtotehtävissä ja taidepalkinnoissa heidän osuutensa putoaa murto-osaan. Tilanne on samankaltainen koko Euroopassa, niin musiikissa, teatterissa, sirkuksessa kuin kuvataiteessa, joihin neuvoston päätelmät viittaavat.

Kulttuurialalle tämä ei ole vain ongelma, vaan myös mahdollisuus. Kun edistämme sukupuolten tasa-arvoa, vahvistamme koko kentän legitimiteettiä, monimuotoisuutta ja houkuttelevuutta. Euroopan unionin strategiat ja rahoitusohjelmat, kuten Creative Europe, tarjoavat välineitä ja kannusteita tasa-arvotyöhön. Voimme ryhtyä edelläkävijöiksi, jos haluamme.

Lue myös: https://culture.ec.europa.eu/policies/selected-themes/gender-equality