Tulevaisuuskatsaus: Kulttuuribudjetti prosenttiin on ministeriöiden yhteinen tavoite

Ennen vaaleja ja siten hallitusohjelmaneuvotteluja ministeriöillä on tapana tehdä tulevaisuuskatsaukset, jotka ovat virkamiespuheenvuoro siitä, mitä seuraavan hallituksen pitäisi ottaa huomioon. On siis todella lupaavaa, upeaa ja tärkeää, että tässä asiakirjassa esitetään kulttuuribudjetin nostamista prosenttiin. Onhan poliitikkojen pöydällä aina samalla kaikki asiat, jotka on laitettava tärkeysjärjestykseen. Tässä asioiden paljoudessa, kansliapäällikköjen käsittelyssä, on nyt noussut esiin meidän kärkitavoitteemme. Jee!

”Ajankohtainen tilanne Euroopassa tuo näkyväksi kuinka tärkeä merkitys vapaalla, autonomisella ja monimuotoisella medialla, kulttuurielämällä, tutkimuksella ja koulutuksella on kansakunnan kehitykselle.” s. 119.

Mitäs kaikkea muuta tulevaisuuskatsauksesta löytyy?

Toimintaympäristökuvauksessaan tulevaisuuskatsaus piirtää esiin monenlaista kurimusta demokratian haurastumisesta ilmastonmuutokseen ja julkisen talouden kestävyyteen. Ratkaisujen ja mahdollisuuksien puolella sitten nähdään muun muassa sivistys, sekä aineeton arvonluonti kestävän kasvun elementtinä.

Koko asiakirjan lukeminen asettaa asioita mittasuhteisiin. Omat murheet tuntuvat maailmanpolitiikassa pieniltä, kun ymmärtää koko poliittisen, taloudellisen ja teknologisen painopisteen siirtyminen Aasiaan sekä Intian ja Tyynenmeren alueelle. On kuitenkin hyvä muistaa, että EU on edelleen kulttuurin suurvalta, jonka kulttuurituotteet ja kulttuuriperintö kiinnostavat kautta maailman. Mutta kuinka kauan ja pitäisikö meidänkin kiinnostua nykyistä enemmän muusta maailmasta?

Joka tapauksessa meidän tavoitteemme – kulttuuribudjetti prosenttiin – kannalta tärkeimpiä ovat tulevaisuuskatsauksen talousnäkymät. Meidän on edelleen pidettävä huoli siitä, että osaamme kertoa a) kulttuurin tuottavan enemmän kuin valtio sitä rahoittaa ja b) luovien alojen kasvussa on valtavat mahdollisuudet taloudelle ja työllisyydelle.

Inflaation kiihtyminen ja korkojen nouseminen vaikuttavat joka tapauksessa myös kulttuuri- ja taidealan toimijoiden budjetteihin. Kaikki kustannukset nousevat. Julkisten menojen lisääminen – vaikka kulttuuri onkin investointi, eikä vain menoerä – haasteenamme on heikkenevä huoltosuhde. Työikäisen väestön vähentyessä ja väestön ikääntyessä eläkkeet sekä hoito- ja hoivamenot kasvavat. Julkisen talouden kantokyky rahoittaa kaikkea kaunista ja tärkeää on heikentynyt velkaantumisen vuoksi.

Tulevaisuuskatsauksessa on myös ministeriökohtaiset luvut. KULTA ry on kohdistanut huomattavan ison osan edunvalvonnastaan muihin ministeriöihin kuin OKM:öön, jotta kulttuurin ja taiteen laajat hyödyt tulisivat huomatuiksi eri hallinnonaloilla. Neljä vuotta sitten kulttuuri ei näkynyt esim. TEM:n ja STM:n osuuksissa. miten on nyt? Onko luovien alojen edistämistä, onko kulttuurihyvinvointia? TEM:n osalta ainut huomio on ”Luonto on Suomen merkittävin matkailullinen vetovoimatekijä yhdessä kaupunki- ja kulttuurielämysten kanssa.” STM:n osuudessa puolestaan muodikas elintapaohjaus on nostanut kulttuurin mukaan: ”Väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentämiseksi liikuntaa, kulttuuria ja ravitsemusta on käytettävä nykyistä tehokkaammin myös sosiaali- ja terveydenhuollon työvälineinä.” Ei huono!

Sokerina pohjalla on tietysti ympäristöministeriö, joka sanoo, että ”Maaseudulla alueiden erilaisuutta ja kulttuuriympäristöä tukevat taajamat ja kylät muodostavat toimivan palveluverkon, jota monipaikkaisuus eri muodoissaan vahvistaa.”

Kokoelma ihania sitaatteja – saa viljellä!

”Osaaminen rakentuu vahvalle sivistys- ja kulttuuriperustalle ja luo pohjan näiden edelleen vahvistamiselle. Osaavat ja luovat ihmiset kasvattavat inhimillisiä voimavaroja, rakentavat sivistystä, kehittävät kulttuuria ja kartuttavat kulttuuriperintöä, jolle myös tulevat sukupolvet voivat rakentaa.” s. 40

”Siirryttäessä yhä enemmän aineellisesta aineettomaan tuotantoon ja aineettoman tuotannon (mm. kulttuuri- ja viihdesisällöt) osuuden kasvaessa ihmisten elämässä, taiteen ja kulttuurin merkitys lisääntyy edelleen. Digitalisaatiokehityksessä luovien sisältöjen kysyntä kasvaa, mutta usein sisällön tuottajien oikeudet eivät tule tasa-arvoisesti huomioiduksi nopeassa kehityksessä eikä taide- ja kulttuurialan arvostus ja asema yhteiskuntapolitiikassa aina vastaa tätä kehitystä.” s. 43

”Osaamiseen investoimalla Suomi nousi nopeasti syrjäisestä maatalousmaasta tiiviisti kansainväliseen yhteisöön kiinnittyneeksi, teknologisen eturintaman kulttuurikansakunnaksi, jossa koulutus- ja osaamistaso on korkea, taiteen ja kulttuurin tuotanto on laajaa, monimuotoista ja arvostettua, liikuntaan ja urheiluun osallistutaan laajasti. Yhteiskunnaksi, jossa sivistykselliset oikeudet ovat keskeinen osa yhteiskuntapolitiikkaa. Menestyksemme, selviytymisemme ja kansainvälistymisemme ovat rakentuneet tämän vahvan pohjan varaan.” s. 112

”Vahvistetaan taiteellisen toiminnan edellytyksiä ja nostetaan kulttuurisektorin budjetti prosenttiin valtion talousarvion menoista.” s. 116

”Tulevaisuuden hyvinvoinnin perustuessa suurelta osin osaamiselle sivistyspolitiikan tavoitteena on kääntää Suomen sivistysvaranto ja inhimillinen pääoma voimakkaaseen nousuun.” s. 113. Ja kuten KULTA ry:n eduskuntavaaliohjelma sanoo, kulttuuri on kansakunnan henkistä pääomaa!

Tässä linkki koko asiakirjaan: Ministeriöiden tulevaisuuskatsaus 2022

Rosa Meriläinen

pääsihteeri