Taide ja kulttuuri on investointi inhimilliseen pääomaan ja tuottavuuteen

Suomen talouskasvu vaatii investointeja ihmiseen. Ilmankos tämän syksyn muotikäsite onkin inhimillinen pääoma. Tarvitsemme sekä lisää työvoimaa, että tuottavuuden kasvua. Meidän on paitsi pärjättävä kilpailussa ulkomaisesta työvoimasta, myös oltava kekseliäämpiä, omaperäisempiä ja tehokkaampia.

Suomessa tavataan puhua erityisesti osaajatarpeesta ja osaajapulasta, mutta ihmisistähän siinä on kyse. Osaamista vahvistetaan koulutuksen ja tutkimuksen kautta, mutta on myös puhuttava osaamiseen laadullisesta hyppäyksestä: uskalluksesta ja kyvystä kokeilla ja löytää aivan uusia juttuja. Pieni Suomen kansa ei bulkilla pärjää. Tässä taiteellinen ajattelu ja taidelähtöiset menetelmät ovat omimmillaan: taide ja kulttuuri ovat merkittäviä inhimillisen pääoman kasvattajia.

Taide tukee elinikäistä oppimista

Tutkimus osoittaa, että taiteellinen toiminta vahvistaa keskeisiä oppimisen avaintaitoja: luovaa ja kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisukykyä, yhteistyötaitoja ja kykyä sanallistaa ajatuksiaan. Ne eivät ole pelkästään koulunpenkillä tarvittavia taitoja, vaan juuri niitä, joilla työntekijä sopeutuu muutoksiin ja löytää uusia ratkaisuja työelämän arjessa.

Työntekijöiden osaaminen ja resilienssi kasvavat kulttuurin ja taiteen avulla. Siksi niitä kannattaa sisällyttää kaikkeen jatkokouluttautumiseen tai ainakin pitää huolen siitä, että tiimeissä on ihmisiä, joilla on koulutus luovien menetelmien käyttämiseen.

Työelämässä taiteen menetelmät voivat vahvistaa itsetuntemusta, vuorovaikutustaitoja ja johtajuutta. Kun työyhteisö käyttää taidelähtöisiä menetelmiä, syntyy tilaa uusille ja oudoille kysymyksille, uusille näkökulmille ja siten innovaatioille. Näin kulttuuri ei ole vain vapaa-ajan harrastus, vaan osa organisaation strategista kehittämistä.

Taiteesta tuottavuutta ja kilpailukykyä

Inhimillisen pääoman kasvu näkyy tuottavuudessa. Kun työntekijät ovat rohkeampia, uteliaampia ja oppivat sietämään monimutkaisuutta, yritykset kykenevät uudistumaan nopeammin. Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että juuri luovuus ja yhteistyötaidot ovat niitä tekijöitä, jotka selittävät innovaatioiden syntyä ja kilpailukyvyn vahvistumista.

Suomessa keskustelu tuottavuudesta keskittyy usein teknologiaan ja rakenteisiin. Nyt olisi aika nähdä, että myös kulttuurihyvinvoinnin ja taidelähtöisen oppimisen vahvistaminen on tuottavuuspolitiikkaa. Jokainen euro, joka tukee ihmisten oppimiskykyä ja luovuutta, maksaa itsensä takaisin uudistumiskykynä, työhyvinvointina ja kilpailuetuna. Taide ja kulttuuri on investointi tulevaisuuden osaamiseen ja talouden kestävään kasvuun.

Lue tietokortti taiteen ja kulttuurin vaikutuksista oppimiseen