Taide on yhteiskunnan ajattelun infrastruktuuria
Kun yhteiskunnan kyky hahmottaa kokonaisuuksia heikkenee, menetämme jotakin olennaista: yhteisen tavan ymmärtää maailmaa. Taide ei ole irrallinen saareke, vaan osa sitä sivistyksen rakennetta, jonka varassa pystymme näkemään toisemme ja toimimaan yhdessä. Se ylläpitää kykyä ymmärtää maailmaa silloin, kun muutos etenee nopeammin kuin ehdimme sitä jäsentää.

”Suomen ja Euroopan tämänhetkinen haaste ei ole vain taloudellinen tai teknologinen. Se on ajattelun kaventuminen.”
– Nana Salin
Suomen ja Euroopan tämänhetkinen haaste ei ole vain taloudellinen tai teknologinen. Se on ajattelun kaventuminen. Kun maailma monimutkaistuu, yhteiskunta alkaa helposti nojata siihen, mikä on nopeaa, mitattavaa ja varmaa. Samalla menetämme jotakin olennaista: kyvyn hahmottaa kokonaisuuksia, jotka eivät mahdu Exceliin ja kyvyn nähdä toisemme yli omien kokemusten.
Taide on osa sitä peruslukutaitoa, jonka varassa yhteiskunta ylipäätään kykenee ymmärtämään itseään. Ei irrallisena sektorina, vaan osana sivistystä, kieltä ja yhteistä kokemusta. Taide on tapa oppia näkemään ja tapa oppia näkemään toisin.
Taide syntyy kohtaamisista
Historioitsija Yuval Noah Harari on kuvannut, miten yhteiskuntien kehitys on ennen kaikkea merkitysten kehitystä. Merkitykset eivät synny yksin, vaan kohtaamisissa. Taide on yksi niistä kielistä, joiden kautta nämä kohtaamiset tapahtuvat. Se ei ole irrallinen kyky, vaan osa ihmisen varhaista oppimista.
Ilman varhaista kosketusta taiteeseen ihminen kasvaa maailmaan, jossa yksi tapa jäsentää kokemuksia jää käyttämättä. Taide ei ole erillinen taito, vaan osa sitä ymmärryksen rakennetta, jonka varassa opimme tulkitsemaan itseämme, toisiamme ja ympäristöä. Kun taiteen kieli puuttuu, puuttuu myös osa niistä välineistä, joilla ihminen hahmottaa maailmaa monipuolisesti.
Taide osana yhteiskunnan yhteistä lukutaitoa
Kun eri alat eivät enää kohtaa, yhteiskunta menettää kykynsä nähdä kokonaisuuksia. Taide voi avata tilaa, jossa erilaiset osaamiset tulevat näkyviin toisilleen tavalla, joka ei perustu asiantuntijuuteen vaan kokemukseen. Se asettaa ihmiset katsomaan paitsi omaa työtään myös toisen todellisuutta, ei selitysten vaan havaintojen kautta.
Monialaisuus syntyy kyvystä kuunnella ja kyvystä sietää sitä, että maailma näyttäytyy toiselle eri tavoin. Taiteen kieli tekee tämän mahdolliseksi, koska se ei vaadi yhteistä sanastoa. Se tarjoaa tilaa, jossa eri taustat voivat kohdata ilman, että jonkun täytyy ensin olla oikeassa.
Tämän voi nähdä tilanteissa, joissa yhteiskunta kohtaa ilmiöitä, joita ei kyetä nopeasti selittämään tai hallitsemaan. WHO:n, UNESCO:n ja OECD:n julkaisut osoittavat, että taide ja kulttuurinen toiminta ovat pandemioiden, kriisien ja muiden suurten yhteiskunnallisten murrosten aikana tukeneet ihmisten kykyä käsitellä yhteisiä kokemuksia, vahvistaneet yhteisöllistä resilienssiä sekä luoneet tilaa vuoropuhelulle eri ammatti- ja väestöryhmien välillä.
Taide ei tuota suoria ratkaisuja, mutta se tuottaa kyvyn, jonka varassa ratkaisuja voidaan etsiä. Kyvyn nähdä toisin, kuunnella ja ymmärtää.
Sydämen sivistys on yhteiskunnan todellinen pääoma
Taloustieteilijä ja johtajuuden tutkija Lars Strannegård kuvaa sydämen sivistystä kykynä hahmottaa maailmaa kokonaisuutena. Se ei ole tunnepuhetta, vaan kuvaus siitä, mitä yhteiskunta tarvitsee: kykyä yhdistää tietoa, kokemusta ja empatiaa.
Sydämen sivistys on taito, jota ei voi ulkoistaa algoritmeille. Se on taito, jonka varassa yhteiskunta pystyy toimimaan yhdessä. Taide ei ole tämän sivistyksen ainoa lähde, mutta se on sen kieli.
Yhteisen ymmärryksen edellytykset
Jos haluamme rakentaa tulevaisuuden, jossa Suomi ja Eurooppa eivät vain reagoi muutoksiin vaan kykenevät myös suuntaamaan niitä, tarvitsemme järjestelmiä, jotka ylläpitävät kykyä kohdata toisiamme. Taide on yksi näistä järjestelmistä. Ei yksin eikä irrallisena, vaan osana sitä yhteistä kieltä, jonka avulla voimme ymmärtää maailmaa yhdessä.
Mikään yhteiskunnan osa ei pärjää yksin. Taide ei ole vastaus kaikkeen, mutta ilman taiteen kieltä jotakin olennaista ihmisyydestä jää puuttumaan.
Nana Salin, TaM.
KULTA ry:n vierasblogit tarjoavat julkaisualustan yhteiskunnalliselle keskustelulle taiteen ja kulttuurin merkityksestä. Ehdota blogia: info@kulttuurijataide.fi.
Avainsanat: ajattelu, ihmisyys, sivistys, taide, yhteiskunta