Taistelu tulevaisuuden poliittisesta järjestelmästä 

Mikä paradigma parhaiten takaa ihmisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden?

On sitten kysymys Atlantti-seuran Nato-seminaarista tai Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Hyvinvointitalous -seminaarista, lähtötilanne on sama: maailmalla käydään parhaillaan taistelua siitä, mille pohjalle tulevaisuuden poliittiset järjestelmät rakentuvat.

Ympäri maailmaa haastetaan demokratiaa, kansainvälisen oikeuden perusteita ja jopa sodankäynnin sääntöjä. Osa ihmisistä on äänestänyt äärioikeistoa ollessaan huolissaan turvallisuudestaan ja toimeentulostaan. Miten demokraattiset voimat voivat vastata tähän?

Hyvinvointitalous voisi olla innostava uusi suunta Suomen politiikalle

Hyvinvointitalous käsitteenä on innostanut etenkin niitä sosiaali- ja terveyspolitiikan ammattilaisia, jotka ovat halunneet oppia puhumaan talouden kieltä ja perustelemaan valtiovarainministeriölle, miksi julkisen vallan kannattaa myös taloudellisista syistä rahoittaa myös hyvinvointia ja terveyttä edistävää ennaltaehkäisevää työtä. Suomessa keskeinen hyvinvointitalous -toimija on ollut sosiaali- ja terveysjärjestöjä edustava Soste.

Hyvinvointitalous perustana on väite, että ihmisten hyvinvoinnilla on suotuisa taloudellinen vaikutus. Siksi täytyy oppia laskemaan myös negatiiviset talousvaikutukset toimista, jotka heikentävät ihmisten hyvinvointia. Jos hyvinvointitalous olisi iskulause, se olisi: “Putting wellbeing first”. Hyvinvointi ensin!

Having – loving – doing – being

Hyvinvointitalouden yksi teoreettisia pohjia on jakaa inhimilliset perustarpeet neljään kategoriaan, jotka kaikki on turvattava: 1. Materiaaliset resurssit, kuten toimeentulo ja asunto. 2. Hoivan ja välittämisen ihmissuhteet. 3. Kokemus merkityksellisyydestä ja mukanaolosta. 4. Tyytyväisyys elämään ja terveys.

Kulttuuripolitiikalla on roolinsa näissä kaikissa. Kulttuuri edistää terveyttä ja hyvinvointia, sekä vahvistaa kokemusta merkityksellisyydestä. Kulttuuriosallistuminen lisää yhteenkuuluvuudentunnetta ja auttaa vaalimaan ihmissuhteista. Minulla on tapana sanoa, että kulttuuri on ratkaisu melkein kaikkeen ja usein myös sellaisiin asioihin, joihin muilla toimialoilla ei ole annettavaa: kulttuuri auttaa nimittäin myös sydänsuruihin!

Taloudellisen toimeentulon suhteen on muistettava, että työ ja toimeentulo kuuluvat myös kulttuuriammattilaisille.

Hyvinvointitalouden hallinnointia kehitetään nyt eri puolilla maailmaa Irlannista Kanadaan etsien tapaa tuottaa dataa ja politiikkatoimien analysointia, joka auttaisi priorisoimaan ihmisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun samalla, kun julkista taloutta tasapainotetaan.

Tämä olisi Suomessakin nyt erittäin tärkeää, sillä julkisen talouden sopeuttamisen haaste on myös seuraavien hallitusten edessä, ja ihan kaikkia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä julkisia palveluja kulttuurista kouluihin ja neuvoloihin ei voi hengiltä karsia. Kulttuuri- ja taideala on mielellään mukana rakentamassa hyvinvointitalouden paradigmaa, jossa tietoon perustuvilla valinnoilla taataan kansalaisten hyvinvointi.