Turun kulttuurikierros toi uusia ajatuksia
Kulttuurikierroksen viimeinen alueellinen tapahtuma järjestettiin Turussa ja jälleen kerran täydelle salille tapahtumakeskus Joessa. Tilaisuus oli tuttuun tapaan kaksikielinen siten, että kaikki saivat puhua omaa äidinkieltään. Lisäksi juontajana kannustin kaikkia suomenkielisiä myös puhumaan pokkaruotsia, sillä haluamme edistää ruotsia.
Kulttuuriosallistuminen vahvistaa asukasdemokratiaa
Kielirajojen ylittäminen ja monikulttuurisuus nousivat esiin yleisökysymyksissä. Paneelissa ollut Laitilan kaupunginjohtaja Lauri Kattelus kertoi, miten Laitilassa on kulttuurin avulla tuotu suurta ukrainalaisten yhteisöä ja suomalaisten yhteisöä yhteen. Onnistumisia on ollut esimerkiksi yhteisen kristinuskon seimiperinne, jonka ympärille oli saatu useat Laitilan kylät innostettua mukaan.
Paneeliin osallistui myös kiinteistöosakeyhtiön toimitusjohtaja Lauri Ahonen Turun Jyrkkälästä, joka kertoi käytännöllisiä esimerkkejä siitä, miten asukastoiminnasssa voi kulttuurin avulla lisätä yhteisöllisyyttä ja lopulta vahvistaa asukasdemokratiaa. Kun ihmiset ovat ensin päässeet edes johonkin yhteiseen toimintaan mukaan, vaikuttaminen rakenteissa tuntuu jo mahdollisemmalta.
Myös Jyrkkälässä on tehty onnistuneesti yhteistyötä seurakunnan ja monen kolmannen sektorin toimijan kanssa. On monenlaisia sinänsä kivoja ja yhteisöllisiä tapahtumia, joihin maahanmuuttajataustaiset ihmiset eivät tule mukaan, mutta jos yksi yhteistyökumppani onkin heidän oma seurakuntansa, he tuntevat olevansa tervetulleita.
Koko kulttuurikierroksella on paljon puhuttu yhteistyön mahdollisuuksista. Yhteistyö kolmannen sektorin eri toimijoiden, kuten sote-järjestöjen kanssa, voikin olla yksi tapa madaltaa osallistumisen kynnystä. Päivän keskusteluihin osallistui myös lukuisia Turun nuorisovaltuuston jäseniä. Selväksi tuli, että kulttuurialan on osattava myös kuunnella nuoria ja heidän toiveitaan.
Huoli kulttuurin rahoituksesta
Turussakin monissa yleisökysymyksissä nousi esiin huoli kulttuurin rahoituksesta. Taide- ja kulttuuriviraston johtaja Henri Terho taiteen ja kulttuurin rahoituksen alalta nostikin esiin useita huolestuttavia lukuja, jotka kertoivat tekoälyn tuottamista sisällöistä, vastikään toteutuneista kulttuurileikkauksista ja taiteellisella työllä itseään elättävien taiteilijoiden määrällä suhteessa koko taiteilijakunnan kokoon.
Kulttuuripoliittisen selonteon mukaan kulttuurin rahoituksen vahvistaminen on välttämätöntä toimeenpanon kannalta, mutta joka tapauksessa Terho muistutti meitä siitä, että vähät rahat on käytettävä mahdollisimman hyvin. Rahoituksen tietysti päättävät valtion osalta tulevat hallitukset kukin vuorollaan ja kunnat kukin omassa päätöksenteossaan.
Me kulttuuri- ja taidealalla voimme pitää huolen siitä, että osaamme uudistua ja tehdä työmme niin hyvin, että kulttuuripoliittisen selonteon vaatimat resurssit demokraattisessa päätöksenteossa menestyvät.
Ei ole suomalaista taidetta ilman suomalaisia taiteilijoita
Kulttuurikierroksen jokaisessa osiossa ovat painottuneet eri näkökulmat, jotta kokonaisuus muodostuisi mahdollisimman kattavaksi. Turussa ylijohtaja Juha Rintamäki kyseli panelisteilta esimerkiksi taiteilijoiden työskentelyedellytyksistä. Paneelissa päättäjien edustanut Eeva-Johanna Eloranta puhui painokkaasti sen puolesta, että taiteilija ansaitsee palkkansa ja Laitilan kaupunginjohtaja Lauri Kattelus muistutti, että myös kuntatoimija omalta osaltaan voi pitää huolen siitä, ettei teetä taiteilijoilla ilmaista työtä.
Yksi päivän puhujista oli runoilija, kirjailija Vilja-Tuulia Huotarinen Turun kirjamessujen ohjelmajohtajan ominaisuudessa. Huotarinen muistutti, että maailma pelastetaan puhumalla. Siksi me kokoonnumme yhteen käymään vuoropuhelua. Vielä ei ole kaikkea sanottu, eikä jokaista tarinaa kerrottu. Vielä on tärkeää kuunnella toista ihmistä.
