Työllisyyden nostamisessa kulttuuriala on osa ratkaisua

Kuva: Jutta Kivilompolo

 

Kulttuurin toimiala on Suomessa keskisuuri toimiala. Se on sekä työllistävyydeltään että arvonlisäosuudeltaan suurempi kuin esimerkiksi elektroniikkateollisuuden, metsätalouden, puuteollisuuden, paperiteollisuuden sekä maatalouden ja metsästyksen toimialat.

Osa kulttuurialan työpaikoista on osin riippuvainen alan julkisista tuista. Maksava yleisö ei kata toiminnan kaikkia kustannuksia, vaan kunnat ja valtio rahoittavat monia kulttuurialoja. Rahoitusosuudet luonnollisesti vaihtelevat. Maksuttomat kirjastot ovat kokonaan riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Ne ovat kuitenkin joissain kunnissa ainoa saatavilla oleva kulttuuripalvelu.

Osa kulttuurielämästä tulee normaalioloissa toimeen kokonaan ilman julkisia tukia, tai saa niitä vain muutaman prosentin verran kokonaistuloistaan. Esimerkiksi kirjakustantajat eivät ole hakeneet edes koronatukia. Samaa kirjallisuuden elinvoimaa ovat kirjakauppojen liiketoiminta sekä runoilijoiden työskentelyn rahoittaminen apurahoilla.

Kulttuurin ja taiteen työllisyys on siis osin riippuvainen niin kuntien kuin valtionkin kulttuuribudjeteista. Työllisyyttä parantaessa ei voida valita kulttuurialalta vain niitä työpaikkoja, jotka eivät tarvitse lainkaan julkista rahaa. Esimerkiksi kuntien kulttuurilaitosten välilliset vaikutukset aluetalouteen on tutkittu tosiasia. Välilliset vaikutukset nostavat kulttuurialan työllistävää merkitystä.

Creative Business Finland -palveluilla 10 000 uutta työpaikkaa

Työllisyyspolitiikassa kulttuurin ja taiteen mahdollisuudet kannattaa ottaa vakavasti. Oikeilla toimilla on luotavissa niin suoraan kulttuurin toimialalle kuin laajemmin ajateltuna luoville aloille yli 10 000 työpaikkaa. Pelkästään ensi vuoden budjettiin Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää uudistuksia, joiden työllisyysvaikutus on lähivuosille tuhansissa työpaikoissa.

Koronapandemia on vaikuttanut suuresti taiteen ja kulttuurin aloilla. Useiden organisaatioiden tilanne on vaikeutunut ja kulttuurialalla työskentelevien ammattilaisten toimeentulo heikentynyt. KULTA ry kiittää sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön, Työ- ja elinkeinoministeriön että kuntien ja maakuntien tukea, joiden avulla ala on pysynyt pystyssä, vaikka horjuen.

Kulttuurin ydinalat työllistävät varsin hyvin, vaikka alan työttömyys on samaan aikaan yleistä työttömyystasoa korkeampaa. Kulttuurialaa leimaa myös matala palkkataso, epäsäännölliset ansiotulot sekä osa-aikaisten työllisten ja freelancereiden suuri määrä. Tämä on tietysti vaikuttanut siihen, miten eri tavoin koronaperuutukset ovat eri työntekijöihin alalla vaikuttaneet. Freelancerit ja yksinyrittäjät ovat suojattomimmassa asemassa.

Parempi huominen on kuitenkin mahdollinen! Kulttuurin painoarvo yhteiskunnassa ei ole vielä niin suuri kuin se voisi olla. Luovuutta ja aineetonta arvonluontia korostava tietoyhteiskuntakehitys on luonut kulttuurialojen ja laajemmin luovien alojen kasvulle hyvät edellytykset. Kulttuurin toimiala itse ei ole pystynyt imemään riittävästi työvoimaa ja muut toimialat eivät ole osanneet riittävästi hyödyntää taide- ja kulttuurialan ammattilaisten osaamista ja työpanosta. Parannettavaa ja siten mahdollisuuksia siis on.

Työllisyyttä lisäävää potentiaalia löytyy

Mikäli kulttuurin osuus kaikista työllisistä nousisi nykyisestä Ruotsin tasolle 5 %:iin, voidaan arvioida, että kulttuurin toimiala työllistäisi n. 40 000 henkilöä enemmän verrattuna vuoteen 2016. Kun hallitus budjettiriihessään sorvaa työllisyyspaketin, sen kannattaa pitää huoli siitä, että alan nykyiset työpaikat säilyvät ja uusia synnytetään.

Rosa Meriläinen
pääsihteeri