Viro näyttää suuntaa: Kulttuuri on Virossa osa kestävän kehityksen ydintä

Viro on lisännyt kulttuurille “oman laatikon” osaksi kestävän kehityksen raportointia

Moni tuntee YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Agenda 2030) ja niiden 17 globaalia päämäärää, mutta harva tietää, että Viro on vienyt kestävän kehityksen ajattelun kulttuuripolitiikkansa ytimeen – ja vieläpä konkreettisesti, mittarein seurattavana tavoitteena. Viro osoittaa esimerkillisesti, että kulttuuri ei ole vain sivuroolissa kestävyyspyrkimyksissä, vaan keskeinen tekijä yhteiskunnan kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa ja kestävyydessä.

Virossa kulttuurilla on oma kestävän kehityksen tavoitteensa, joka on kirjattu sekä kansalliseen “Sustainable Estonia 21” -strategiaan että pitkän aikavälin “Estonia 2035” -kehityssuunnitelmaan. Strategioissa korostetaan, että kulttuuri lisää ihmisten hyvinvointia, tukee mielenterveyttä ja osallisuutta sekä vahvistaa yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta. Viron tavoitteena on elinvoimainen, kehittyvä ja maailmalle avoin kulttuuri, johon osallistuminen kuuluu jokaisen arkeen – asuinpaikasta, iästä, kielitaidosta tai muista yksilöllisistä tekijöistä riippumatta.

Viro on asettanut kulttuuriselle kestävyydelle konkreettiset indikaattorit

Mikä tekee Viron mallista erityisen? Ensinnäkin se, että kulttuuripoliittiset tavoitteet on sidottu konkreettisiin indikaattoreihin. Esimerkiksi kulttuuriosallistumisen määrää, luovien alojen taloudellista vaikutusta ja kulttuuriperinnön tunnettuutta mitataan ja seurataan säännöllisesti. Lisäksi kulttuurin merkitystä yhteiskunnan kehitykselle arvioidaan myös ympäristövaikutusten ja asuinympäristötyytyväisyyden näkökulmista. Tämä lähestymistapa tuo kulttuuripolitiikkaan dataan perustuvaa johtamista ja tekee sen kehityksestä läpinäkyvää.

Toiseksi Viro on rakentanut kestävän kehityksen seurantaan laajan yhteistyöverkoston. Komissio, joka vastaa kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanosta, koostuu ministeriöiden ja kansalaisjärjestöjen edustajista. Se toimii aktiivisena foorumina, jossa hallinto ja kansalaisyhteiskunta käyvät vuoropuhelua kulttuurin, ympäristön, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon kaltaisista teemoista. Myös yksityinen sektori on mukana – näin muodostuu monialainen yhteisymmärrys kulttuurin roolista kestävän tulevaisuuden rakentajana.

Kulttuuri kannattaa integroida osaksi kestävän kehityksen politiikkaa

KULTA ry:llä on meneillään kulttuuritavoite -kampanja, jotta koko maailma olisi kuin Viro: että kulttuuri olisi kiinteä osa kestävän kehityksen kansallisia strategioita – ei vain sivuhuomautuksena, vaan omalla tavoitteellaan, mittareillaan ja resursseillaan. Viron esimerkki myös osoittaa, miten tärkeää on avata kulttuuripolitiikkaa muiden hallinnonalojen suuntaan: kulttuuri voi tukea terveyttä, koulutusta, elinympäristöä, talouskasvua ja demokratiaa – jos vain annamme sille mahdollisuuden. Kolmanneksi Viro muistuttaa siitä, että osallistuminen kulttuuriin on ihmisoikeus, jonka toteutumista on edistettävä tietoon pohjautuen ja pitkäjänteisesti.