Kohta sataa EU-rahaa – vahvat hyötyvät eniten

EU-rahaa on jaossa kulttuuriin, taiteeseen ja luovien alojen yrityksille mm. Creative Europe ja Horizon -ohjelmien kautta. Kulttuuripääkaupunkihankkeet voivat buustata kaupungin kulttuurista elinvoimaa.

Mikä tahansa EU-raha on kuitenkin vaativa rupeama. Ei sillä, hyviä projekteja on tehty. Esimerkiksi Culture Tourism For City Breakers on tuonut kulttuuri- ja matkailualan ammattilaisia ja opiskelijoita yhteen ja näin edistetty kulttuurimatkailua. Arts & Humanities Entrepreneurship Hubs taas on kannustanut ja kouluttanut taide- ja humanistiopiskelijoita yrittäjyyteen, vaikka Suomessa sitä uravalintaa vielä moni pelkääkin.

Euroopan komissio ja parlamentti esittävät EU:n kulttuuribudjetin nousua ja KULTA ry sitä lobbaa, mutta EU-rahasta saadaan paras hyöty irti, kun omat rakenteet ovat kunnossa. Alla pari syventävää näkökulmaa:

Creative Europe -työpaja Europe Creative Business Networkin tapaamisessa / Michal Hladky Slovakiasta kouluttajana

Jotta EU-hankkeessa on mieltä, sen pitää sopia organisaatiosi arvoihin, tekemisiin ja toimintoihin, joita jo valmiiksi teette – eli ei ole mitään järkeä muuttaa organisaatiota EU-projektin takia, EU-projektiin sopivaksi. Se vain vie aikaa ja rahaa.

Hankkeiden yksi suurimmista kompastuskivistä on burn out -riski, kun joudutaan toimimaan liian pienellä rahoituksella suhteessa tehtävään ja tavoitteisiin. Hankkeiden pitäisi kantaa neljä vuotta ja hakijan pitää olla valmis muuttamaan, johtajuuden pitää olla kunnossa, samoin kassavirran ja raportointikyvyn.

EU-projektin ei pitäisi olla selviytymissuunnitelma, jolla saada rahaa, vaan pikemminkin kiva lisä jollekin sellaiselle, jota tekisitte jo valmiiksi. Saatanallinen kierre tulee siitä, jos pitää koko ajan polkaista käyntiin joku uusi projekti, jolla täyttää omarahoitusosuutta toiselle projektille.

EU-hanke vaatii läsnäoloa EU:n rakenteissa ja se onnistuu parhaiten eurooppalaisten verkostojen kautta. Siksikin verkostoituminen eurooppalaisittain kannattaa, että siellä tutustuu mahdollisiin kumppaneihin, koska kumppaniksi kannattaa hakea tahoja, joihin oikeasti luottaa.

Matera2019 -kulttuuripääkaupunkihanke keissinä

Materan keissi – miten kulttuuripääkaupunkihanke tukee alueen luovien alojen toimijoita, luovaa teollisuutta? Matera Italiasta on kulttuuripääkaupunki 2019. Kyseessä on pieni, 60 000 asukkaan kaupunki.

Mahdollisuudet materalaisten mukaan perustuvat pitkän aikavälin suunnitteluun, vahvaan julkiseen sitoutumiseen, pieniin kaupunkeihin, ruohonjuuresta lähtevään prosessiin, joka yhdistyy isoihin investointeihin. Yleisötyöhön, siihen että saadaan houkuteltua lahjakkuuksia ja kehitettyä heitä, ja tietysti kulttuuriturismiin.

Uhat perustuvat siihen, että on niin isoja odotuksia kulttuuripääkaupunkihankkeelle, että niitä ei voi täyttää. Että julkinen sitoutuminen on heikkoa tai epäselvää. Kuntalaiset ei tykkääkään jostain kulttuurijutusta ja alkavat protestoida ja kääntyä koko hanketta vastaan. Muutokset poliittisessa toimintaympäristössä sotkevat prosessia. Hukataan lahjakkuudet, turistit ei tulekaan tai turisteja tulee liikaa, paikkakunnalla on jännitteitä ja epäluottamusta, jotka ei tue onnistumista.

The cultural and creative cities monitor indikoi, että kulttuuripääkaupunkihankkeet paikoin olisivat onnistuneet buustaamaan luovaa teollisuutta alueella, mutta tutkimusnäyttö on epäselvää, koska kaupungit eivät ole keränneet vertailukelpoista dataa.

Rosa Meriläinen
Kulttuuri- ja taidealankeskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri