Kulttuuri on eurooppalaisen elämäntavan ytimessä

Eurovaalit tekevät tuloaan ja kadulla kampanjoivat ehdokkaat alkavat taas muistuttaa meitä lähestyvästä demokratian kansanjuhlasta. Eilen Narinkkatorilla vaalihumussa palloillessani satuin päätymään juttusille Suomeen pari vuotta sitten tulleen ukrainalaisen kanssa, joka oli pahoillaan siitä, ettei – vielä – pääse EU-vaaleissa äänestämään. Juttelimme hetken niitä näitä, kunnes keskustelu väistämättä kääntyi Venäjän hyökkäyssotaan miehen kotimaassa: ”Putin yrittää tappaa meidän kulttuurimme”.

Kuluneen EU-vaalikauden aikana komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin johdolla on puhuttu paljon eurooppalaisen elämäntavan edistämisestä. Komissio liittää avainprioriteettinsa myös tiiviisti kulttuuriin: se viittaa komission sanoja lainatakseni myös kulttuuriperinnön ja kielien, kansallisurheilulajien, festivaalien, taiteen, musiikin, vaatteiden ja tekstiilien arvostukseen. Kun eurooppalaista elämäntapaamme haastetaan, tulee sitä vaalia entistä hanakammin. Vuonna 2023 Kultan tekemässä katsauksessa europuolueiden kulttuurikirjauksiin totesimme, että eurooppalaiset kattopuolueet liittävät kulttuurin ja taiteen vieläkin kiinteämmin eurooppalaisuuden ytimeen kuin omat, kansalliset puolueemme. Kulttuuria vaalimalla vaalimme ja vahvistamme eurooppalaisuutta.

Niin ikään vapaa liikkuvuus, yksi EU:n perusajatuksista, vahvistaa kulttuurin saralla Eurooppaa ja sitouttaa meitä toisiimme. Kun taide, taiteilijat, ideat ja ajatukset saavat virrata vapaasti unionissa ja meillä on mahdollisuus haistella ja maistella Euroopan kaikkia kolkkia rönttösestä calzoneen, Aviciista Bachiin sekä Homeroksesta Oksaseen, tunnemme helpommin solidaarisuutta ja haluamme seistä toistemme puolella.

Luovuusloikka ratkaisee Euroopan tulevaisuuden

Ilman luovuutta emme kykene Euroopan Unionina ratkaisemaan käsillä olevia suuria haasteita, siitä kulttuurialan eri toimijat ovat omissa eurovaalitavoitteissaan hyvin yksimielisiä. Esimerkiksi Taideyliopiston eurovaalitavoitteet korostavat osuvasti, miten taide, taiteen tutkimus ja taidekoulutus ovat avainroolissa kilpailukykyisen ja tulevaisuuden haasteita onnistuneesti ratkaisevan Euroopan rakentamisessa. Myös poliittisesti yksimielisyys siitä, että lisää panoksia eurooppalaiseen tutkimukseen ja innovointiin tarvitaan, on laajaa. Hedelmällisen innovointityön perusedellytyksiä puolestaan ovat luovuustaidot, sekä jokaisen eurooppalaisen kansalaistaitona että taiteilijoiden terävänä erityisosaamisena.

Luovalla ajattelulla Euroopan kohtaloa on aiemminkin käännetty parempaan suuntaan. Luova oli nimittäin adjektiivi, jolla yksi EU:n perustajaisistä, Ranskan ulkoministeri Robert Schuman vuonna 1950 kuvasi ajatusta yhteisestä, solidaarisesta Euroopasta Schumanin julistuksessa, jossa ehdotettiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamista. ”Maailmanrauha voidaan turvata vain luovin ponnisteluin, joilla pystytään vastaamaan rauhaan kohdistuviin uhkiin”, julistus alkaa. Kuten moni ehdokas on eri luovan alan eurovaalitilaisuuksissa kampanjakevään mittaan painottanut, ovat taiteilijat ja luovan työn tekijät monta kertaa historian saatossa osoittautuneet olleen kuvittelutyössään aikaansa edellä. Mikä seuraava työn tuottavuutta ratkaisevasti parantava keksintö, innovaatio vihreän siirtymän vauhdittamiseksi tai yhteiskunnallinen idea onkaan, voimme olla varmoja siitä, että se on alkujaan luovan työn tulosta ja että sinne päästäksemme tarvitsemme eurooppalaista luovuusloikkaa.

Tutustu KULTA ry:n eurovaalitavoitteisiin sekä muihin vaalimateriaaleihin Eurovaalisivulla.