Kulttuuri vetää – ja muita ilouutisia
Tuoreimmat ilouutiset kulttuurialalta koskevat kirjamyyntiä. Suomen Kustannusyhdistys julkaisi vuositilastonsa. Kirjojen kokonaismyynti oli 276 miljoonaa euroa. Edellisvuoteen verrattuna kasvua oli yli 11 prosenttia. Samaan aikaan kirjoja julkaistiin aiempaa enemmän. Kasvua oli yli 30 prosenttia. Suurinta kasvu on tietysti sähköisissä kirjoissa, mutta myös painettujen kirjojen myynti kasvoi. Suomalaiset ovat lukevaa kansaa. Hyvä me!
Kun kirjamyynnin tiedot yhdistää Kirjastoseuran tietoon, että melkein kaikki suomalaiset käyvät kirjastossa edes joskus, tässä tulee suorastaan isänmaallinen olo. Kirjastoissa käyminen on myös luonteva osa suomalaista vanhemmuutta: Koronankin aikana noin kaksi kolmesta lapsiperheellisestä oli käynyt lapsen tai lasten kanssa kirjastossa. Lähestulkoon joka viides oli tehnyt niin useamman kerran kuukaudessa, joka neljäs vähintään kerran kuukaudessa.
Festivaalien aluetalousvaikutuksista tiedetään nyt enemmän
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore julkaisi tuoreen tutkimuksen taide- ja kulttuurifestivaalien aluetalousvaikutuksista. Sen mukaan pienillä festivaaleilla on kokoonsa nähden paljon aluetaloudellista vaikuttavuutta. Suurten festivaalien alueellinen vaikuttavuus syntyy puolestaan suuresta volyymista, vaikka festivaalituotannon paikallisuusaste jäisi vähäisemmäksi. Pienten festivaalien tuotanto tekijöineen on usein paikallinen ja siten paikallisesti työtä ja osaamista synnyttävä, kun suurempien festivaalituotantojen verkostot ulottuvat myös kansallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin. Molempi parempi koko Suomen kannalta.
Festivaaleihin liittyvä työllisyys saadaan esille ainakin kahdella tapaa: Ensinnäkin panostuotos-analyysien laskennallisina tuloksina, joissa on mukana aluetaloudelliset kerrannaisvaikutukset. Tuolloin rahan lähtiessä kiertämään aluetaloudessa tuotetaan myös kysyntää työvoimalle. Toisekseen suoraan festivaalijärjestäjien ja festivaalien yhteistyöyritysten ilmoittamana kyselyiden tai muun tiedonhankinnan kautta.
Työllisyys eli tarkasteltavalle alueelle syntyneet henkilötyövuodet ovat nekin laskettavissa kunkin maakunnan tapahtumaklusterin tuottavuuden perusteella, eli paljonko jokainen festivaalikulutuksen aikaansaama liikevaihtomiljoona vaatii henkilötyövuosia panoksina. Kunkin alueen festivaalien kävijöiden luomat suorat tulo- ja työllisyysvaikutukset saadaan laskemalla yhteen alueen festivaalien luoma tulo ja työllisyys. Välilliset ja kerrannaiset vaikutukset ovat laskettavissa tämän jälkeen aluetalouden rakenteen perusteella.
On tärkeää, että kulttuurialalla julkaistaan laadukkaita tilastoja talous- ja työllisyysvaikutuksista ja yleisöpohjasta. Näin pystymme näyttämään rahoittajille alan merkityksen. Näin olemme ylipäänsä kiinnostava yhteistyökumppani. Ja olemmehan me! Esimerkiksi juurikin festivaalituotannoille on tyypillistä yhteistyö eri organisaatioiden ja yritystoimijoiden kanssa. Tutkittavien festivaalien vahvaa alueellista verkostoitumista kuvaa, että tutkimuksen kyselyssä festivaalit nimesivät yhteensä miltei 90 yritysyhteistyökumppania.
Rankoista ajoista huolimatta taiteilijat luottavat tulevaan
Vaikka koronarajoitukset ovat rankasti kurittaneet kulttuurialan taloutta, tuoreen Cuporen julkaiseman barometrin mukaan optimismia luovat usko omaan tekemiseen, vaikutusmahdollisuuksiin ja taiteilijuuteen. Selkeä enemmistö barometriin vastanneista taiteilijoista suhtautui optimistisesti tulevaisuuteensa taiteilijana. Enemmistö vastaajista koki, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaiseksi oma tulevaisuus muotoutuu.
Rosa Meriläinen
Pääsihteeri
Lähteitä:
Suomalaiset kustantajat ylsivät parhaaseen myyntiinsä sitten vuoden 2008
Avainsanat: Cupore, festivaalit, kirjamyynti, korona, kulttuuri, Suomen Kustannusyhdistys
