Kulttuurin rooli kansalaisyhteiskuntavisiossa

Mikä voisi olla kulttuurin, taiteen ja kulttuuriperinnön rooli tulevaisuuden kansalaisyhteiskunnassa?

Kansalaisyhteiskuntavisiota käsittelevän KULTA ry:n blogin kuvitusta: nainen näkee ruusun.
Nyt laaditaan uutta kansalaisyhteiskuntavisiota. (Kuvitus: Jutta Kivilompolo. Kuvan muokkaus: Toni Kitti)

Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry on mukana laatimassa uutta kansalaisyhteiskuntavisiota. Tämä on erityisen tärkeää aikana, jolloin järjestöiltä leikataan nyt useissa eri ministeriöissä, ja osin myös haastetaan koko järjestöissä tehtävän ammattimaisen työn julkisen rahoituksen oikeutusta. Mitä tarkoituksia ja rahoittajia järjestöjen on jatkossa mahdollista palvella?

Järjestöjen autonomia on edelleen tärkeä arvo

KULTA ry on puolustanut järjestöjen autonomian ideaa eli sitä, etteivät järjestöt ole julkisen vallan jatke, ja toteuttamassa valtiorahoittajan antamia tehtäviä. Suomessa on pidetty tärkeänä vahvaa järjestökenttää, jolla on kuitenkin ollut laaja toimintavapaus. Nyt järjestökenttä on läpi toimialojen pienenemässä samalla, kun vapaaehtoisten sitouttaminen pitkäjänteiseen järjestötoimintaan on aikaisempaa haastavampaa.

Demokratiassa järjestöjen rooli on olla siltaava toimija kansalaisten ja julkisen vallan välillä. Kansalaisyhteiskuntavision laatiminen on malliesimerkki järjestöjen tehtävästä: ei kukaan vapaaehtoisesti huvikseen istu lukemassa niitä papereita ja istumassa niissä kokouksissa. Siihen tarvitaan kaltaisiani järjestöammattilaisia, jotka edustavat oman toimialansa asiantuntemusta ja joille maksetaan perslihasten kestävyydestä.

Jokainen ihminen on laulun arvoinen

Kaiken pohjilla on kuitenkin se, että demokratia vaatii toteutuakseen ihmisten yhteenkuuluvuuden tunnetta, toisen ihmisen arvon tunnustamista ja paikkoja, joissa ihmiset voivat toimia yhdessä. Turvallinen ja yhteisöllinen kansalaisyhteiskunta on sellainen, jossa erilaiset ihmiset voivat kohdata toisiaan. 

Olen viime aikoina palannut silloin tällöin Pekka Himasen ryhmän aikanaan lytättyyn raporttiin, jossa todettiin, että Suomella on henkinen kestävyysvaje. Raportissa tavoitteeksi asetettiin arvokas elämä. Molemmat ajatukset ovat edelleen ansiokkaita.

Kasvokkaisten kohtaamisten erityinen arvo

Kohtaaminen on yksi yhteiskunnan peruspalikka. Miten voisimme lisätä kohtaamisia, jotka tuottavat yhteiskuntaamme luovuutta, turvaa, iloa ja inhimillistä lämpöä? Näen kulttuurin, taiteen ja kulttuuriperinnön tässä mahdollisuutena, jos vain pidämme kiinni halusta kurottaa toinen toistamme kohti.

Sosiaalinen media saattaa olla pysyvästi rikki, joten entistä tärkeämmäksi nousee kansalaisyhteiskunnan kasvokkainen vuorovaikutus. Kohtaaminen kasvokkain, samassa tilassa, erilaisten ihmisten kesken. Tässä kulttuurielämällä voisi entistä tärkeämpi rooli.

Rosa Meriläinen

Rosa Meriläinen on KULTA ry:n pääsihteeri, jonka tehtävä on lobata. Rosa rakastaa idioottivarmoja, selkeitä kuvaustekstejä.
Rosa Meriläinen är KULTA rf’s generalsekreterare.
Rosa Meriläinen is KULTA’s Secretary General.