Kulttuuripääkaupunkihanke 2026 on yhteinen elvytyshankkeemme

Ensi kesäkuussa eurooppalainen raati valitsee Oulun, Savonlinnan tai Tampereen Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Nyt käynnissä oleva hakuvaihe ei näyttäydy isolle yleisölle vielä erityisen näkyvästi, mutta valmistelu on kaikilla kaupungeilla yhteistyöverkostoineen kokopäiväistä. Kaupungit odottavat kärsimättömästi myös linjausta valtion rahallisesta panostuksesta hankkeeseen, jotta suunnittelu voi edetä.

Tyypillisesti kulttuuripääkaupunkihankkeiden rahoitus on koostunut noin puolet kuntien rahoituksesta ja puolet valtion rahoituksesta. Oulu on tehnyt periaatepäätöksen jo omasta 20M€ rahoitusosuudesta toteutusvuosille ja esimerkiksi Tampere ja Pirkanmaan muut kunnat valmistelevat kokonaisuutta 25M€ omarahoituspohjalta. Vuonna 2011 Turun kulttuuripääkaupunkihankkeen kokonaisbudjetti oli 55M€. Valtio tuki Turun kulttuuripääkaupunkihankkeelle oli tuolloin noin 18M€.

Kulttuuri on vahvasti elinkeinopolitiikkaa

Euroopan kulttuuripääkaupunkihanke 2026 on monivuotisena kulttuurihankkeena Suomen kulttuurinen näyteikkuna Eurooppaan. Tämän merkitys on olennaisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Elämme tilanteessa, jossa tapahtumateollisuus on menettänyt 80 prosenttia liikevaihdostaan ja luovien alojen sektori on todellisessa kriisissä.

Kulttuuripääkaupunkihankkeen vuosien mittainen valmistelu sekä toteutus ovat osa koronan jälkeistä elvytystä, jossa luodaan työllistymisen, yrittäjyyden ja suomalaisen kulttuurikentän mahdollisuuksia päästä takaisin jaloilleen. Yhteinen panostus hankkeeseen on siten vahvasti myös elinkeinopolitiikkaa. Mittava hankevalmistelu vuosien aikana luo työllistymismahdollisuuksia luovien alojen työntekijöille ja mahdollistaa eurooppalaiset yhteisproduktiot.

Merkitystä paitsi aluetaloudelle, myös koko Suomelle

Aiemmat kokemukset osoittavat myös hankkeen aluetaloudellisen merkityksen. Turun kulttuuripääkaupunkivuoden myötä työllisyyslisäys oli 3300 henkilötyövuotta ja hankkeen kokonaistuotantovaikutus matkailu- ja tapahtumasektorilla oli 260 milj. Aarhus lisäsi kulttuuripääkaupunkivuodellaan (2017) työpaikkoja vajaa 2000 henkilötyövuotta ja tapahtumakävijöitä oli 3,3 miljoonaa.

Kyse ei ole vain voittavan kaupungin kulttuurin ja matkailun edistämisestä, vaan hanke on onnistuessaan koko Suomen kulttuurikentän, tapahtuma-alan ja matkailun lippulaiva Eurooppaan. Tämän toivoisi näkyvän myös valtion ymmärryksessä ja panostuksessa hankkeeseen, kun koronakriisin aiheuttamia elvytyshankkeita arvotetaan.

Anna-Kaisa Heinämäki
Tampereen kaupunki
Kilpailukykyjohtaja