Lausunto: Kulttuurikasvatussuunnitelmat opetussuunnitelmien perusteisiin
KULTA ry antoi lausuntonsa perusopetuksen ja esiopetuksen opetussuunnitelmien perusteista. Molempiin se esitti – koulutuspoliittiseen selontekoon nojaten – sisällytettäväksi kunnan kulttuurikasvatussuunnitelmia.
Suurin osa suomalaisista lapsista on kulttuurikasvatussuunnitelman piirissä, mutta aivan kaikki kunnat eivät ole tätä välinettä käyttöön ottaneet. Suunnitelman avulla taataan lapsille laadukas ja yhdenvertainen kulttuurikasvatus. Kulttuurikasvatussuunnitelma on työkalu kulttuuri-, taide- ja kulttuuriperintökasvatuksen toteuttamiseen kunnassa osana opetusta. Kulttuurikasvatussuunnitelma laaditaan ja sitä toteutetaan koulujen sekä kulttuuri- ja taidealan toimijoiden yhteistyönä.
Kulttuurikasvatussuunnitelmat on ollut KULTA ry:lle yksi keskeisistä koulutuspoliittisista tavoitteista ja teimme aikoinaan kovasti vaikuttamistyötä sen kirjaamiseksi koulutuspoliittiseen selontekoon.
Opas kulttuurikasvatussuunnitelman tekoon: kulttuurikasvatussuunnitelma.fi
Taide tukee oppimista
Silmäys esiopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin näyttää, miten monipuolisesti kulttuuri- ja taidekasvatuksen keinot elokuvista musisointiin, draamasta loruihin näkyy siellä lapsen kasvun ja kehityksen tukena. Kaikki nämä välineet tukevat lapsen muistia, mielikuvistusta ja tietysti luovuustaitoja, jotka ovat olennaisia tulevaisuustaitoja. Tämä kaikki pätee kaiken ikäisiin lapsiin, myös perusopetuksen oppilaisiin.
Taide, kulttuuri ja kulttuuriperintö tukevat monella eri tavalla lapsen ja nuoren kasvua omaksi itsekseen ja yhteisön jäseneksi. Taiteen ja kulttuurin vaikutuksista on saatavilla kosolti tutkimustietoa, josta on koostettu tämä erinomainen tietokortti kulttuuri- ja koulutusalan tueksi.
Kulttuuriperintökasvatus tukee yhteisöllisyyttä ja vastuuta ympäristöstä
KULTA ry sai lausuntojensa kirjoittamiseen erinomaista asiantuntija-apua Kulttuuriperintökasvatuksen seuralta, joka on yksi KULTAn jäsenjärjestöistä. Lausunnossamme sanoimme muun muassa, että ”tietoisuus omasta kulttuuriperinnöstä auttaa lasta ja nuorta ymmärtämään oman paikkansa osana historiallista jatkumoa ja yhteiskunnan kehitystä. Vahva kulttuuri-identiteetti lisää tietoisuutta ja vastuuta ympäristöstä. Tämä vahvistaa yhteisöllisyyttä paitsi vähemmistötaustan nuorissa, myös enemmistöön kuuluvissa nuorissa, joka luo kestävää pohjaa yhteiskuntarauhan säilymiselle ja kulttuurien väliselle vuorovaikutukselle. Syrjään jääminen ja osattomuuden kokemus aiheuttavat paitsi inhimillistä kärsimystä, ne myös rapauttavat luottamusta ja altistavat disinformaation omaksumiselle ja radikalisaatiolle.
Ympäristön havaitsemista, kokemista, aistimista ja tulkitsemista kutsutaan ympäristön lukutaidoksi. Kukin meistä kokee ja tulkitsee ympäristöä omalla tavallaan, omista kulttuurisista lähtökohdistaan käsin ja omiin arvoihinsa nojaten. Emotionaalinen suhde ympäristöön herättää empatiaa sitä kohtaan ja synnyttää halua toimia vastuullisesti ympäristön puolesta ja saavuttaa kulttuurisen ja ekologisen kestävyyden tavoitteita. Kulttuuriperintöjen ja kulttuuriympäristöjen kokeminen lapsuudessa on kulttuurisesti kestävää kasvatusta.”
Lausuntopyynnön diaarinumero: OPH-3855-2024 /esiopetus ja OPH-3855-2024 /perusopetus
