Luovien alojen T&K-toiminnasta kasvua ja kukoistusta Suomelle
Keskiviikkona 18.9.24 pääministeri Petteri Orpo antaa eduskunnalle pääministerin ilmoituksen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotisesta suunnitelmasta. Investoinnit tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin ovat olleet eduskunnan yhteinen tahto jo viime vaalikaudella.
Tuottavuus nousee myös luovilla aloilla
Nyt syksyn budjettiriihessä hallitus päätti myös 9 miljoonan euron lisäpanostuksesta luovien alojen T&K-toimintaan.
Luovien alojen osalta kaksi polkua ovat yhtä tärkeitä: Suomessa kannattaa lisätä luovien alojen osaamisen hyödyntämistä millä tahansa toimialalla – kasvattamaan aineetonta arvonlisää ja parantamaan tuottavuutta. Sen lisäksi luovilla aloilla itsessään on merkittävää kasvupotentiaalia.
Myös luovilla aloilla TKI-toiminnalla voidaan parantaa tuottavuutta ja luoda uutta liiketoimintaa.
Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n on ollut helppo yhtyä Paltan tavoitteseen laajentaa ja monipuolistaa TKI-toimintaa harjoittavien yritysten määrää. Tuottavuuden kasvusta kulttuurialalla kertoo se, että viimeisen kymmenen vuoden aikana kulttuurialan tuotos on kasvanut kolme miljardia, mutta työllisyys samana aikana vähentynyt jopa 30 %.
Lausunnoilla oleva luonnos kulttuuripoliittiseksi selonteoksi toteaa, että digitalisaatio ja tekoälyn kaltaiset teknologiat osana arkea tarjoavat uusia mahdollisuuksia kulttuurin luomiseen, tarjoamiseen, käyttöön ja säilyttämiseen. Selonteossa esitetäänkin selvitettäväksi mahdollisuutta perustaa toimielin Tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) yhteyteen omaksi kulttuuri- ja luovien alojen toimikunnaksi.
Luovat alat jääneet sivuraiteelle T&K:ssa
Luonnos kulttuuripoliittiseksi selonteoksi linjaa, että: “varmistetaan, että luovien alojen toimijoilla on mahdollisuus hyötyä myös valtion TKI-rahoituksesta.” Toivottavasti tämä näkökulma nousee esiin myös eduskuntakeskustelussa pääministerin ilmoituksesta. Toistaiseksi Suomen T&K-rahoitus on ollut teknologiapainotteista.
Luovat alat ja luovuus on aineettoman arvonlisän kannalta aivan keskeisiä. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään numeroista, vaan myös paremmasta tulevaisuudesta. Kuten Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén ansiokkaassa blogissaan kirjoittaa:
“Työn tuottavuutta ja talouskasvua voi saavuttaa kestävästi vain inhimilliseen pääomaan perustuvan aineettoman arvonluonnin alueella.”
Tämä vaatii muutosta myös T&K-ajatteluumme. Näillä aikamme merkittävimmillä julkisilla panostuksilla on rakennettava kestävämpää yhteiskuntaa. Meidän on saatava tyydytystä, merkityksiä ja hyvinvointia aineettomilla iloilla.
Rosa Meriläinen
pääsihteeri
Avainsanat: Aineeton arvonluonti, innovaatiot, luovat alat, T&K, TKI, tuottavuus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta
