Kulttuuripolitiikan on perustuttava laadukkaaseen tietoon

KULTA ry antoi lausuntonsa kulttuuritilastojen lakkauttamisesta.

Pidämme poskettomana ajatuksena, että kaikki kolme kulttuuripolitiikan kannalta keskeistä tilastoa lakkautetaan. Kulttuuripolitiikka ei voisi jatkossa perustua tietoon, jos sekä kulttuuritilastot, vapaa-aikatilastot että joukkoviestintätilastot lakkautetaan. Tilastokeskus on esittänyt tilastojen lakkauttamista osana valtionhallinnon säästötoimia.

Koko Suomi on taiteella ja kulttuurilla rakennettu kansakunnaksi kansakuntien joukkoon. Se on yhteiskunnan ytimessä, sille perustuu koko olemassaolomme. Ilman vankkaa tietopohjaa kulttuurista, muuttuu yhteiskuntamme kehittäminen hapuiluksi pimeässä.

Tilastot tuottavat tilannekuvaa päätöksenteon eri tasoille

Kuten muistiossa todetaan, Suomen virallisista tilastoista suurta osaa tuotetaan myös Euroopan unionin politiikkatarpeita varten Euroopan unionin tilasto-ohjelman ja tilastojärjestelmän (ESS) vaatimusten mukaisesti. Myös kulttuuritilastojen pihvi on tuottaa Suomesta vertailukelpoista tietoa päätöksenteon tueksi.

Kulttuuri on keskeinen EU-politiikan alue, vaikka kuuluukin kansalliseen kompetenssiin vapaan luonteensa vuoksi. Kulttuurin tilannekuva on kuitenkin olennaista koko Euroopalle, jossa kulttuurin avulla pyritään luomaan koheesiota ja ylipäänsä uusintamaan eurooppalaisuutta. Kulttuurihan on vastaavanlainen inhimillisen toiminnan alue kuin armeijakin: sellainen aina maasta löytyy. Oma tai toisten.

Suomen viralliset tilastot ovat yhteistä kansallista pääomaa ja tietoperustaa, ja niitä käytetään yhteiskunnassa moniin eri käyttötarkoituksiin. Tilastoja hyödynnetään laajasti yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, lainvalmistelussa, sopimuksissa ja suunnittelussa. Niiden avulla seurataan tehtyjen päätöksien vaikutuksia ja ne ovat myös yleisesti käytettyjä yhteiskunnan kehitystä kuvaavia mittareita.

Kulttuuritilastoja hyödyntävät päätöksenteossaan ministeriöiden lisäksi myös maakunnat ja kaupungit, jotka tekevät päätöksiä siitä, mihin investoidaan. Ilman tilastotietoa päätökset perustuisivat arvailuihin. Laadukas tietoperusta on ainoa mahdollisuus tietoon perustuvalle päätöksenteolle. 

Tieto kansalaisyhteiskunnasta ja arjesta on päättäjille olennaista

Kulttuurialan osalta toinen keskeinen tilasto varsinaisen kulttuuritilaston lisäksi on vapaa-ajan tilasto, joka on ainoa kattava tieto kansalaisyhteiskunnan ajankäytöstä. Tätä tilastoa on julkaistu kymmenen vuoden välein, ja se on tärkeä kansalaisyhteiskuntapolitiikan väline, koska tuo esiin pitkät linjat. Myös se tuottaa eurooppalaisesti vertailukelpoista tietoa. 

Yhteiskuntapolitiikan kannalta on aivan olennaista tietää, miten ihmiset elävät ja käyttävät aikaansa. Valtio ei muodosta koko yhteiskuntaa, ja päättäjien on saatavat tietoa myös ihmisten arjesta.

Myös joukkoviestintätilaston lakkauttaminen poistaa päätöksentekijöiltä kulttuurialaa koskevaa olennaista tietoa, sillä etenkin mediakasvatus ja medialukutaito ovat kulttuuripoliittisia tavoitteita, joita koskevien päätösten pitäisi jo luonteensa vuoksi perustua tietoon, ei luuloon.

Valtion tavoitteena on ollut kehittää tilastoja, ei lakkauttaa niitä

Tilastokeskus on itse ollut mukana luovien alojen ekosysteemejä kartoittavassa valtioneuvoston kanslian tutkimushankkeessa, jossa esitettiin yhtenä toimenpiteenä alan tilastoinnin kehittämistä. Kulttuuritilastojen kehittämiseen on jo nyt käytetty merkittävästi yhteiskunnan resursseja Tilastokeskuksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä. 

Myös parhaillaan lausuntokierroksella oleva luonnos hallituksen esitykseksi kulttuuripoliittiseksi selonteoksi esittää tilastoinnin kehittämistä. Lakkauttaminen olisi tämän asiakirjan kanssa ilmeisessä ristiriidassa. “Vahvistetaan kulttuurialaa koskevan tietoperustan ajantasaisuutta, kattavuutta ja yhteentoimivuutta”, sanotaan luonnoksessa kulttuuripoliittiseksi selonteoksi.

Luonnoksessa kulttuuripoliittiseksi selonteoksi kulttuuripolitiikalle asetetaan useita keskeisiä tehtäviä, joiden vaikutusten arviointi käy mahdottomaksi, mikäli Suomi ei kykene tuottamaan alasta tilastotietoa. 

Rosa Meriläinen
pääsihteeri

Rosa Meriläinen

Rosa Meriläinen on KULTA ry:n pääsihteeri, jonka tehtävä on lobata. Rosa rakastaa idioottivarmoja, selkeitä kuvaustekstejä.
Rosa Meriläinen är KULTA rf’s generalsekreterare.
The writer is KULTA’s Secretary General.