OECD puskee panostamaan kulttuuripolitiikkaan

OECD:n raportti The Culture Fix osoittaa kulttuurialan olevan elintärkeä yhteiskunnan taloudelliselle menestykselle ja ihmisten terveydelle, hyvinvoinnille ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle.

Raportissa kulttuurialalla tarkoitetaan muun muassa kirjastoja ja muita julkisia kulttuurikeskuksia, elokuvatuotantoyhtiöitä, festivaaleja, museoita, streamauspalveluja, teattereita, kuvataiteilijoita, kirjailijoita ja muusikoita sekä arkkitehtuuri- ja designyhtiöitä. Kun suomalaisissa tilastoissa puhutaan kulttuurialasta, siihen luetaan myös muun muassa media-alan yhtiöt ja huvipuistot.

OECD pitää kulttuurialan rahoitusta investointina, jota ei pitäisi nähdä vain menoeränä. Raportissa nousee esiin moninaisen rahoituksen tarve. Lukusuositus kaikille, jotka ovat kiinnostuneita luovien alojen edistämisestä!

Kulttuuriala on OECD-maissa iso bisnes

Raportti osoittaa kulttuurialan olevan merkittävä bisnes ja saavan aikaan innovaatioita, vaikka monet alan yritykset ovat pieniä ja osa toimijoista tarvitsee merkittävää julkista rahoitusta. Esimerkiksi museoiden taloudellinen merkitys ekosysteeminä on OECD:n mukaan yhteiskunnalle suuri, vaikka ne eivät toimi kuin kauppa.

Seitsemän prosenttia kaikista yrityksistä OECD-maissa on kulttuurialalla. Niistä 96 % on mikroyrityksiä. Alalle syntyy enemmän yrityksiä kuin muille aloille keskimäärin ja useampi yritys jää henkiin kuin muilla aloilla keskimäärin. Kulttuuri siis kannattaa. Se myös työllistää. Isoissa kulttuurikaupungeissa joka kymmenes työpaikka on kulttuurialalla. Työ on tavallista useammin luonteeltaan prekaaria. 40 % kulttuurialan töistä tehdään muilla sektoreilla kuin kulttuurialalla.

Kulttuurialan innovaatiot ovat niin tuotteita palveluita, uusia bisnesmalleja kuin uusia tapoja tehdä työtä. Edistääkseen alan innovaatioita ja bisnestä, OECD kehottaa maita muun muassa parantamaan alan yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta, tarjoamaan nimenomaan kulttuurialalle räätälöityjä yrityspalveluja, tukemaan sektorirajat ylittäviä projekteja kuten taiteilijoiden ja teknologiayritysten yhteistyötä ja keräämään dataa kulttuurialan innovaatioista. OECD arvioi, että kulttuuriala on ollut edelläkävijä digitalisaatiossa, mutta tarvitsee edelleen toimia, jotta digiratkaisut kannattavat taloudellisesti ja digitaidot kasvavat.

Pandemian jälkeinen kulttuuriala nuolee haavojaan kautta OECD-maiden. Kotitaloudet käyttivät 30 prosenttia vähemmän rahaa kulttuuripalveluihin kuin ennen koronaa. Lisäksi jäämättä sai ne yhteiskunnalliset hyödyt, joita kulttuuriosallistuminen tuo mukanaan.

Kulttuuriosallistuminen vaihtelee sekä OECD-maiden välillä että eri väestöryhmien välillä. Koulutus ja tulotaso vaikuttavat osallistumiseen. Mitä suurempi on julkinen panostus kulttuurialaan, sitä suurempi on kulttuuriosallistumisen taso maassa. Toisin sanoen: mitä vähemmän kunnat ja valtio rahoittavat kulttuuria, sitä vähemmän sitä on tarjolla ja sitä harvemmalle. OECD suosittelee kuntia tarjoamaan erityisesti marginalisoiduille ryhmille kulttuuria, kuten museokäyntejä ja pieniä festivaaleja, lisäämään kulttuuritarjontaa sosiaalisesti haasteellisilla asuinalueilla ja tarjoamaan alennuksia ja vouchereita vähävaraisille, kuten nuorille.

Rosa Meriläinen
pääsihteeri

OECD (The Organisation for Economic Co-operation and Development) -raportti The Culture Fix – Creative People, Places and Industries: https://www.oecd.org/publications/the-culture-fix-991bb520-en.htm