Pakahtumisesta ja ylevyydestä

Kulttuurin ja taiteen äärellä moni on saanut kokea elämää suurempia hetkiä. On ollut kohotettu olo. On saanut kosketuksen sukupolvien taa. On itkenyt samaan syssyyn kaikki surut ulos tai nauranut kuin nakki viettäen elämänsä parasta iltaa. On kuullut jotain, jonka muistaa lopun ikänsä kuin eilisen päivän. On saanut kosketuksen pyhyyteen. 

Ihmisellä on kaipuu ylevään. Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n strategia puhuukin häpeilemättä suurista tunteista ja tarinoista. Ihmistä isommista asioista, jotka helkyttelevät koko kansakunnan sielua:

“Meidän tehtävämme on yhdessä tehdä suomalaisen kulttuurin tarinasta sellainen, että myös seuraavasta sadasta vuodesta voi kertoa yhtä lailla ylpeydestä pakahtuen kuin edellisestä.”

Jokaisella on vastuu kulttuuriperinnöstä

Jokaisen vastuu kulttuuriperinnöstä on kirjattu perustuslakiin. Vaalimisen vastuu lain edessä tiivistyy tärvelemisen kieltoon, mutta eettinen pohja on vaativampi. Miten meistä itse kukin pitää huolen siitä, että edellisiltä sukupolvilta saatu arvokas kulttuuriperintö siirtyy seuraaville sukupolville?

Yksi tunteikas esimerkki kulttuuriperinnön vaalimisesta on VR:n päärautatieasemalle osoittama arvostus ja huomio. VR tuntee positiivista ylpeyttä rakennuksen merkityksestä Suomelle. Kivimiehet elävät ja hengittävät ajassa, käyttäen milloin kasvomaskeja, milloin käärijänvihreitä boleroja.

Viime joulukuussa on viety konservointiin vanhassa Eliel-salissa yli sata vuotta esillä ollut maalaus. Konservointi itsessään on jotain, johon kannattaa perehtyä: miten monipäinen huippuasiantuntijoiden tiimi tarvitaan puhdistamaan elämälle ja tupakansavulle altistettu arvomaalaus. Hanke näyttää sen, ettei kulttuuriperinnön vaaliminen ole passiivista rauhaan jättämistä, vaan vaatii vaivaa ja rahaa.

Maalauksen tilalle on heijastettun satojen suomalaisten ottamia valokuvia, jotka ovat heidän näkökulmansa kansallismaisemaan. Minäkin osallistuin hankkeeseen omalla kuvallani, jonka olen ottanut Tampereen Tavara-asemalta. Siinä esiintyy Maustetytöt.

Suomi on sen luonto ja kulttuuri

Rakas maisema ja rakas kulttuuri: maa on paitsi konkreettinen jalkojemme alla ja silmiemme edessä oleva asia, myös ajatus. Tämä ajatus on taiteella tehty. Suomi on taiteella rakennettu kansakunnaksi kansakuntien joukkoon. Se oli aikansa merkittävin informaatiovaikuttamisen kampanja, johon osallistuivat monet eturivin taiteilijamme.

Lopputuloksena on maa, jossa on vahva maanpuolustustahto ja iskunkestävyys. Meillä kulttuuriosallistuminen on laajaa ja kulttuuritahto siten vahva. Suurin osa suomalaisista harrastaa säännöllisesti kulttuuria ja lukemattomat vapaaehtoiset tarjoavat elämyksiä myös muille.

Enemmistö suomalaista on Kulttuuri kuuluu kaikille -ajattelun takana eli suurin osa suomalaisista ajattelee, että julkisin varoin on varmistettava kulttuurin saavutettavuus. Tämä – saavutettavuus – on myös uudessa kulttuuripoliittisessa selonteossa määritelty julkisen vallan tehtäväksi.

Linkki KULTA ry:n strategiaan: https://kulttuurijataide.fi/strategia/