Taide ja kulttuuri kasvattaa ymmärrystä 

Yksi syy, miksi olen ryhtynyt taiteeseen, on haluni viisastua. Tutkimukset osoittavat, että valintani on oikea. Taiteen ja taiteellisen toiminnan on todettu parantavan kognitiivisia kykyjä, eli kykyä havainnoida ja oppia. Se myös auttaa soveltamaan oppimaansa. 

Havaitsen silloin tällöin kognitiivisten kykyjeni laskeneen eli uudet vaikeat asiat eivät mene jakeluun. Kyse ei ole koskaan taiteen ylikulutuksesta, vaan se on stressioire – jota taas taide ja kulttuuri helpottaa siinä missä työterveyslääkärille vuodattaminenkin.  

Mitä taiteen tekeminen, minun tapauksessani siis lähinnä romaanien kirjoittaminen, on opettanut? Ensinnäkin itseni johtamista. Osaan muissakin töissä tarttua aina ensimmäisenä isoimpaan, vaativimpaan ja pitkäaikaisinta paneutumista vaativaan tehtävään sen sijaan, että hukutan aikani nopeahoitoisiin sälähommiin, kuten sähköpostien vilkuiluun. Se on opettanut ajattelemaan saman homman uudestaan ja uudestaan, kunnes ajattelu on riittävän omaperäistä ja syvällistä.  

Tutkitusti taiteellinen toiminta edesauttaa yhteiskunnallisten innovaatioiden syntymistä tukemalla luovuuden kehittymistä eli kykyä asioiden ja merkitysten yhdistelemiseen uusilla tavoilla. Itse en tiedä, onko taide tehnyt minusta millään tavalla muita kekseliäämpää ihmistä, kun usein on niin tyhmä ja osaamaton olo. Mutta sen myönnän, että kirjailijan ammatin pakottama jatkuva samaistuminen toisten ihmisten elämään on vahvistanut empatiakykyjäni nuoruusvuosista, jolloin helpommin vain pidin toisia ihmisiä tyhminä tai mulkkuina.  

Minusta on aika vaikeaa ajatella olevansa ammattitaiteilija harrastamatta laajasti kulttuuria ja taiteita. Onneksi myös harrastamisella on tukuittain tutkittuja hyviä vaikutuksia. Taiteen ja kulttuurin on havaittu parantavan elinikäisen oppimisen avaintaitoja, kuten omalla äidinkielellä kommunikointia, oppimistaitoja ylipäänsä, sosiaalisia taitoja, kansalaistaitoja, aloitteellisuutta, yrittäjähenkisyyttä, kulttuurista tietoisuutta ja ilmaisukykyä.  

Lasten ja nuorten oppimiseen taiteen harrastamisella on myös niin paljon vakuuttavaa tutkimusnäyttöä, että on kaikki syy tukea kaikkien lasten mahdollisuutta päästä kokemaan ja harrastamaan taidetta ja kulttuuria sekä osana koulun arkea kuin vapaaehtoisissa harrastuksissa.  

Esimerkiksi Tanskassa oli tutkittu kouluja, jotka hyödynsivät taidetta projektimuotoisesti opetuksessa. Sen seurauksena oppilaat olivat kokeilunhaluisempia ja uskaliaampia, uteliaampia oppimaan myös ilman opettajaa, he oppivat vaivannäköä, pärjäsivät monimutkaisuuden kanssa ja kokivat arvostusta, joka näkyi itsetunnon ja –luottamuksen kasvuna. Täytyy muistaa tämä, kun seuraavan kerran itkeskelen öisin miettien, miksi olen niin huono kirjailija. 

 Tämän linkin takaa löytyy tietokortti taiteen ja kulttuurin vaikutuksista oppimiseen:

Taiteen ja kulttuurin vaikutukset oppimiseen – tietokortti

Tämän linkin takaa tietoa siitä, miten tietokortti on koostettu.

 

Rosa Meriläinen
Pääsihteeri, KULTA ry