Aivoillani on nälkä 

Elämän koettelemukset aiheuttavat minulle ajoittain sellaista stressiä, joka tuntuu ihan fyysisesti. Rinnassa väpäjää ja tunnen kognitiivisen suorituskykyni alenevan eli suomeksi sanottuna monimutkaiset uudet asiat eivät mene jakeluun. Kun tunnistan tilanteen ajoissa, ei tarvitse aina mennä työterveyteen, vaan osaan rauhoittua lukemalla vanhaa paksua romaania, joka auttaa muistamaan, että hyvät asiat ottavat aikansa. Tai menen konserttiin, sillä tunnen klassisen musiikin hierovan aivojani sisältä päin. Joskus tulee oikein musahätä, ihan samoin kuin muutkin pakottavat ruumiilliset tarpeet seksistä ruokaan. 

En ole tuntemuksineni ihan kujalla: kulttuurilla ja taiteella on tutkitusti juuri tällaisia vaikutuksia ihmisen terveyteen. Kun aloitin lokakuussa 2018 Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteerinä, olin kovin varovainen puhumaan kulttuurin ja taiteen välinearvosta. Olen sittemmin huomannut, että kulttuurikenttä on pikemminkin ylpeä siitä, että toiminnallamme on itse kulttuurin ja taiteen lisäksi muitakin vaikutuksia yhteiskuntaan. Kyllä niistä kehtaa ja kelpaa puhua, eikä se ole pois siitä, että kulttuuri ja taide on itsessään tärkeää. 

On olemassa vahvaa näyttöä taiteen ja taiteellisen toiminnan merkityksestä sekä fyysisen että psyykkisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä osana hoitoa ja paranemista. Siksi sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa antanut suositukset taiteen prosenttiperiaatteen laajentamisesta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Puhutaan hytestä eli hyvinvoinnista ja terveydestä, joka on se politiikan alue, joka on ennaltaehkäisevää työtä, ei pelkästään lakisääteistä hoivaa, jota annetaan siinä vaiheessa, kun maito on jo maassa. Kuntaliitto puhuu kulttuurihyvinvoinnista, joka kuuluu kunnan mahdollisuuksiin sotenkin jälkeen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kerää tänä keväänä ensimmäistä kertaa tietoa terveyttä edistävästä kulttuuritoiminnasta ja näin kulttuuri tulee osaksi kuntien terveydenedistämisaktiivisuutta mittaavia TEAviisareita. Kulttuuri ei näy terveydenedistämistyössä vielä yhtä paljon kuin liikunta, mutta kulttuuri on tällä hetkellä hyvässä nousukiidossa hyte-politiikassa! Sosiaali- ja terveyspolitiikassa on paljon jargonia ja lyhenteitä, mutta niiden takana on ihan arkisia asioita, kuten konsertteja palvelutaloissa. 

Taiteiden käyttöä on tutkittu hoito- ja hoivatyössä sairaaloissa ja perusterveydenhuollossa sekä osana kuntoutusta. Taiteen ja taiteellisen toiminnan on todettu mm. parantavan hoitotuloksia, vähentävän fyysisiä ja psykologisia oireita, sekä vähentävän rauhoittavien lääkkeiden ja kipu- ja unilääkkeiden tarvetta. Taiteella on hoidettu onnistuneesti Parkinsonin tautia, dementiaa ja hengityssairauksia. Rahanarvoinen tulos Iso-Britanniasta kertoo taidetta reseptillä -projektin vähentäneen yleislääkärikäyntejä 37 % ja sairaalakäyntejä 27 %. 

Kun tunnen, että aivoillani on musiikinnälkä, tunnen oikein. Musiikki tukee tutkitusti aivoterveyttä. Tutkimuksissa on todettu, että musiikin kuuntelu jopa auttaa toipumaan aivoinfarktista ja nopeuttaa aivohalvauksen jälkeisen puhehäiriön paranemista. Omaa puhenopeuttani Bach ei ole laskenut, mutta onhan tässä koko elämä aikaa! 

Yksi aikamme haasteista on mielenterveyden häiriöt. Niidenkin ennaltaehkäisyssä ja hoidossa taiteella ja taiteellisella toiminnalla on tutkitusti rooli. Taidetoiminta edistää työhyvinvointia ja parantaa hoitoympäristöä. Taiteen totisesti pitäisi kuulua kaikille. Itselleen voi antaa taide -reseptin lähtemällä mukaan Taiteen edistämiskeskuksen 100minuuttiataidetta.taike.fi -kampanjaan. 

Kulttuurin ja taiteen vaikutuksista terveyteen löytyy tietokortti täältä:

Taiteen ja kulttuurin vaikutukset terveyteen – tietokortti

 Täältä löydät tietoa siitä, miten tietokortti on koottu.

 

Rosa Meriläinen
Pääsihteeri, KULTA ry