Taide lisää hyvinvointia 

Taide ja taiteellinen toiminta edistää sosiaalista hyvinvointia. Oma lajini on pitkän proosan kirjoittaminen. Kun maailma ahdistaa, oma teksti on turvasatamani, missä saan kuvitella vaikkapa olevani ihminen, jolla on hyvä perusitsetunto tai jolla ei ole toimeentulohuolia. Miten vapauttavaa! 

Kun puhutaan taiteen vaikutuksista sosiaaliseen hyvinvointiin kyse ei kuitenkaan ole taiteilijan hyvinvoinnista. Se on kokijan, harrastajan ja osallistujan hyvinvointia. Useissa tutkimuksissa korostetaan taide- ja kulttuuritoiminnan merkitystä sosiaalisen pääoman rakentumisen ja lisääntymisen kannalta. Pisimmät ovat listat osallistuvan ja yhteisöllisen taidetoiminnan tuloksista syrjäytymisen ehkäisyssä ja sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutustaitojen lisäämisessä. On autettu luomaan ystävyyssuhteita, vähennetty yksinäisyyden tunnetta, tuettu mielenterveyttä, lisätty itseluottamusta, tarjottu voimautumisen kokemuksia. On parannettua itsesäätelyä, itseilmaisutaitoja, sosioemotionaalisia taitoja ja ryhmätyötaitoja. 

Nuorilla taidetoiminta on vähentänyt sosiaalista eristyneisyyttä ja rohkaissut nuoria osallistumaan tiiviimmin yhteisölliseen ja sosiaaliseen toimintaan. Yksinäisyys on yksi aikamme suurista haasteista, joka koskee niin nuoria kuin eläkeläisiäkin. Nuorilla yksinäisyys voi jäädä elämänmittaiseksi, eläkeläisellä se voi liittyä elämäntilanteeseen. Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen mukaan väestöryhmistä heikoin kulttuuritilaisuuksiin osallistuminen on työttömillä, pitkäaikaissairailla ja eläkeläisillä. Ottaen huomioon laajan tutkimusaineiston osoittaman hyödyn sosiaaliseen hyvinvointiin, olisi fiksua yhteiskuntapolitiikkaa lisätä näiden väestöryhmien kulttuuriosallistumista. 

Onneksi minun ei tarvitsekaan tietää tekeekö minulle parasta taiteen tekeminen, kokeminen vai harrastaminen. Kaikki se on tutkitusti hyväksi ihmisen sosiaaliselle hyvinvoinnille – ja usein liittyvät toisiinsa. Tuskin minusta olisi tullut kirjailijaa, ellen ensin olisi ollut lukutoukka ja muutenkin aktiivinen kulttuuriharrastaja. 

Taideosallistuminen on voinut tehdä minusta myös poliitikon. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan runsaasti taidetta harrastaneet nuoret ja nuoret aikuiset osallistuvat muita todennäköisemmin myös paikallispolitiikkaan. Rikas kulttuuri- ja taide-elämä tukee demokratiaa sitäkin kautta, että taiteellisen toiminnan on tutkimuksissa havaittu lisäävän erilaisuuden ja moninaisuuden hyväksymistä, edistävän kulttuurien välistä kohtaamista ja dialogia, tasavertaista kohtaamista ja vuorovaikutusta, tukevan maahanmuuttajien kotoutumista ja lisäävän tietoisuutta ihmisoikeuksista. Oikeastaan kannattaa siis lisätä kaikkien kulttuuriosallistumista. Yhdenkään Suomessa asuvan ei kannata jäädä ilman kulttuurin ja taiteen vaikutuksia sosiaaliseen hyvinvointiin. 

Kunnilla on hyvä mahdollisuus parantaa yhteisöllisyyttä yhteisötaiteen ja osallistavien taideprojektien avulla, sillä se voi rohkaista ihmisiä osallistumaan asuinalueen ja elinympäristön parantamiseen, edistämään asuinalueen turvallisuutta ja vähentämään rikollisuuden pelkoa. 

 Lisää tietoa kulttuurin ja taiteen vaikutuksista sosiaaliseen hyvinvointiin saat tämän linkin takaa löytyvästä tietokortista: 

Taiteen ja kulttuurin vaikutukset sosiaaliseen hyvinvointiin – tietokortti

 Tietoa siitä, miten tietokortti on koostettu, löytyy puolestaan täältä.

 

Rosa Meriläinen
Pääsihteeri, KULTA ry